Kaivovesikilpailu – konsepti

Kaivovesikilpailun järjestämiseen on luotu toimintamalli

Kaivovesikilpailusta on tehty toimintamalli eli konsepti, jonka avulla kaivovesikilpailun järjestäminen on helppoa.  Kilpailukonseptin laatimiseen saatiin rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Konseptia testattiin toteuttamalla maakunnan paras kaivovesi -kilpailu Keski-Suomen maakunnassa. Kilpailussa oli kaksi sarjaa; porakaivot ja rengas- ja lähdekaivot. Kilpailuun saivat osallistua Keski-Suomen alueella sijaitsevien kiinteistöjen vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat.  Loppukilpailu järjestettiin 17.9.2016 Ween Maan Viljaa kala- ja elomarkkinatapahtumassa Jyväskylässä.

Miksi kaivovesikilpailu kannattaa järjestää?

Kilpailun ensisijainen tavoite on kampanjoida turvallisen talousveden puolesta ja herättää asukkaiden huomio oman talousvesikaivon tilaan. Suomessa on arviolta 300 000 kotitaloutta ja suunnilleen saman verran loma-asuntoja, jotka saavat käyttövetensä omasta tai naapurien yhteisestä kaivosta. Kilpailu ja siihen liittyvä tiedottaminen kannustavat asukkaita talousvesikaivojen vedenlaadun tutkituttamiseen sekä kaivon huoltoon ja kunnostamiseen.

Talousvesikaivojen vedenlaadun tutkituttamisen suositusväli on 3 vuotta. Koska kyseessä on suositus ja vedenlaadun tutkiminen on asukkaan vastuulla, jää vesitutkimus usein tekemättä. Tilanne on tullut esille mm. Keski-Suomessa kiinteistökohtaisesti tehdyn jätevesineuvonnan kokemusten ja ympäristöterveysviranomaisten havaintojen perusteella. Joissakin tapauksissa talousvesikaivon vedenlaatua ei ole tutkittu ollenkaan, tutkimus on tehty vain kerran tai edellisestä tutkimuksesta on kulunut pitkä aika.  Joskus vedestä on tutkittu yksittäinen muuttuja, jolloin vedentutkimus on tehty vain osittain.

Asukkaat luottavat veden aistinvaraiseen arvioon vaikka vedessä saattaa olla terveydelle hyvinkin haitallisia värittömiä, hajuttomia ja mauttomia aineita.  Terveyden kannalta pahimpia ovat vatsatautia aiheuttavat bakteerit ja virukset sekä syöpää aiheuttavat radon, arseeni ja uraani. Näiden lisäksi vedessä voi olla ihmisperäisestä toiminnasta johtuvia tai maa- ja kallioperästä liukenevia haitta-aineita, joilla on ajan mittaan negatiivisia terveysvaikutuksia tai jotka haittaavat veden käyttöä mm. värjäämällä vesikalusteita ja pyykkiä. Kaivoveden laatu voi myös heiketä pikkuhiljaa, jolloin asukkaat eivät aina havaitse muutosta ja tottuvat kaivoveden makuun, hajuun ja väriin.

Kaivo tulisi huoltaa säännöllisesti vähintään kerran vuodessa, mutta usein havahdutaan huollon tarpeeseen vasta ongelmien ilmaantuessa. Huolto on tärkeää, koska yleensä huolletusta ja rakenteellisesti kunnossa olevasta talousvesikaivosta saadaan myös laadukasta talousvettä.  Poikkeuksiakin saattaa olla; hyväkuntoisesta kaivosta saatu vesi onkin laadullisesti huonoa tai päinvastoin. Huonokuntoisessa kaivossa riski vedenlaadun heikkenemiselle on kuitenkin suurempi.

Kaivovesikilpailu – konsepti

Konseptissa on kuvattu kilpailun toteuttajat, säännöt, vaiheet kilpailun avaamisesta loppukilpailuun sekä markkinointi- ym. materiaaliaineisto. Kilpailun järjestäjän lisäksi toteuttajiksi tarvitaan jäsenet asiantuntijaraatiin ja makuraatiin. Asiantuntijaraadin jäsenillä on hyvä olla tietämys kaivoveden laadusta ja laatuun vaikuttavista tekijöistä.  Raati voi koostua ympäristöterveystarkastajista ja talousveden tutkimuksen parissa työskentelevistä henkilöistä. Asiantuntijaraadin tehtävänä on valita kilpailuun ilmoitetuista kaivovesistä loppukilpailuun etenevät kaivovedet. Valinta perustuu vedenlaadun tutkimustodistuksiin, joissa tulee ilmetä kaikki kilpailun säännöissä luetellut muuttujat. Säännöissä on myös määritelty tutkimustodistuksen ”viimeinen käyttöpäivä”, jota tuoreempi tutkimustodistuksen tulee olla. Tutkimustodistuksen muuttujat arvostellaan pikkuvesiasetuksen (STM a 401/2001) kriteereiden ja asiantuntijaraadin käyttöön tehdyn pisteytysjärjestelmän mukaan.

Koska kilpailussa haetaan parasta vettä, tutkimustodistukseen perustuva arvio on ensisijainen ja kaivojen rakenteiden arviointi tukee tutkimustodistukseen perustuvaa arviota.  Eteenkin tilanteissa, joissa tutkimustodistusten perusteella useampi vesi saa laadun perusteella saman pistemäärän, kaivon rakenteet vaikuttavat lopulliseen valintaan. Kaivojen rakenteiden tarkastaminen paikanpäällä voi olla vaikeaa ja siksi ilmoittautumisen yhteydessä toimitetaan kaivon eri rakenteista kuvia asiantuntijaraadin arvioitavaksi.

Loppukilpailuun valitaan jokaisesta kilpailusarjasta kolme kandidaattia makuraadin maisteltavaksi. Makuraadin jäsenten ammattitaustalla ei ole merkitystä, mutta maistelun asiantuntijuudesta on tehtävässä hyötyä.  Keski-Suomen maakunnan paras kaivovesi – kilpailussa kolmehenkisen makuraadin kahdella jäsenellä oli kokemusta erilaisista maisteluista. Jokainen makuraadin jäsen sijoittaa maisteluvedet paremmuusjärjestykseen ja sijoitukset lasketaan maistelun lopuksi yhteen.

Kaikki loppukilpailuun edenneet kaivovedet palkitaan kunniakirjoin ja mahdollisuuksien mukaan palkinnoin. Keski-Suomen maakunnan paras kaivovesi – kilpailussa jaettiin loppukilpailuun edenneille kunniakirjojen lisäksi lahjakortit ja kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvottiin kaivojen kuntokartoituksia.

Miten kilpailu onnistui Keski-Suomessa?

Kilpailusta, kaivovesistä ja kaivojen kuntoasioista tiedotettiin puolen vuoden aikana kilpailun avaamisesta loppukilpailuun saakka. Kampanjointia tehtiin mm. jätevesineuvonnan yhteydessä messuilla, tilaisuuksissa, tapahtumissa, kiinteistökohtaisen jätevesineuvontakäyntien yhteydessä ja Keski-Suomen alueellisissa TV-uutisissa.  Kaivovesistä ja kilpailusta kirjoitettiin juttuja paikallislehtiin ja asukkaille jaettaviin kuntatiedotteisiin. Tietoa levitettiin viranomaisten välityksellä Keski-Suomen kuntiin ja kaivoverkoston järjestämässä kaivopäivässä alan ammattilaisille. Asukkaille jaettiin kilpailuesitettä, jossa oli tietoa kaivon huollosta ja kunnostuksesta sekä veden laadun tutkituttamisesta.

Kilpailu herätti kiinnostusta ja kyselyjä, mutta osallistujamääräksi lopulta jäi 10 osallistujaa.  Suurin este osallistumiselle oli kaivoveden tutkimustodistuksen puuttuminen ja haluttomuus maksaa kaivon vedenlaadun tutkimisesta. Kilpailuunhan sai osallistua korkeintaan kolmen vuoden ikäisellä tutkimustodistuksella. Vaikka kilpailuun osallistujia oli vähän, kampanjointi onnistui kilpailun ohella hyvin ja vesijohtoverkostojen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen asukkaille jaettiin runsaasti kaivotietoa.

Konseptin luomisen tavoitteena on, että kaivovesikilpailu vakiintuisi kolmen vuoden välein järjestettäväksi kilpailuksi, joka järjestetään muissakin Suomen maakunnissa. Maakuntien parhaat kaivovedet kilpailisivat keskenään valtakunnallisessa Suomen paras kaivovesi – kilpailussa. Yksityisten kaivojen sarjojen lisäksi kilpailusarjoina voisivat tarvittaessa olla isommat vesilaitokset ja vesiosuuskunnat.

Lisätietoja:

Kaivovesikilpailukonsepti

Kaivoista ja kaivovedestä

Yhteystiedot

Tuija Manerus

Projektipäällikkö
Jätevesineuvonta Keski-Suomessa -hanke
Maakunnan paras kaivovesi-kilpailu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Biotalousinstituutti
Rajakatu 35
40200 Jyväskylä
p. 050 413 5322
s-posti: tuija.manerus@jamk.fi

www.jamk.fi/jatevesi
www.jamk.fi/kaivovesikilpailu

Logo
Logo
Logo
Logo
Logo
Takaisin ylös