Ajankohtaista

Vastuullisuustyö ja siitä viestiminen tuo kilpailuetua

Mikroyrityksen vastuullisuustyö saattaa olla hyvällä mallilla, vaikka yritys ei edes tiedosta toimivansa vastuullisesti. Kun vastuullisuustyöstä osaa viestiä oikein, siitä voi syntyä kilpailuetua ja erottautumistekijä, joka näkyy myös yrityksen tuloksessa.

Teksti Leena Filpus / Kubo Oy, KIKE-tiedonvälityshanke

Yritysten vastuullisesta toiminnasta ja vastuullisuustyöstä on tullut normi, jota odotetaan myös mikroyrityksiltä. Laki ei vaadi ESG-vastuullisuusraportointia (Environmental, Social ja Governance – ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa. Lyhyemmin vastuullisuus) kuin suurilta, yli 500 henkeä työllistäviltä yrityksiltä, mutta tilanne muuttuu vähitellen. Esimerkiksi julkisiin kilpailutuksiin osallistuvilta mikroyrityksiltäkin saatetaan tosiasiassa vaatia ESG-raportoinnin mukaisia selvityksiä toiminnastaan.

Pienten yritysten kannattaa miettiä omaa vastuullisuustyötään jo riskienhallinnan, kustannustehokkuuden ja kilpailijoista erottautumisen vuoksi. Monessa mikroyrityksessä vastuullisuustyö mielletään kuitenkin vähän hahmottomaksi ja hankalalta kuulostavaksi toiminnaksi. Osa saattaa mieltää sen myös viherpesuksi, markkinointikikkailuksi tai ylipäätään lisäkuluksi.

“Kun yritysten toimintaa sitten tutkitaan, käykin ilmi, että vastuullisuustyö on monessa yrityksessä osa niiden normaalia arkea. Tämä on iloinen yllätys yrittäjälle. Useimmiten koulutuksissamme yritykset toivovat apua oman vastuullisuustyönsä sanoittamisessa ja siitä viestimisessä”,  sanoo tutkimusjohtaja Anna-Mari Simunaniemi MicroENTREstä. MicroENTRE on Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyskeskus.

Simunaniemi kouluttaa yrityksiä tunnistamaan, mikä niiden toiminnassa on vastuullista ja miten sitä voisi hyödyntää.

“Kun vastuullisuudesta viestiminen saadaan kuntoon, seuraava askel on alkaa kehittää vastuullisuustoimintaa systemaattisesti ja tehdä suunnitelmia, jotta vastuullisuustavoitteita voisi mitata numeraalisesti tai arvioida laadullisesti.”

Vastuullisuustyö ei olekaan kertaluonteinen juttu. Se kehittyy koko ajan.

“Mutta jos yrityksen nykytilaa ei tunne, ja tiedosta mitä tekee hyvin ja mitä huonommin, on vaikea kehittää. Kehittämiselle pitää varata aikaa ja resursseja, ja vähintään työntekijöiden työaikaa. Joskus se vaatii laiteinvestoinnin, vaikkapa uuden pakkauskoneen.”

Pienetkin teot ratkaisevat

Mitä elintarvikealan mikroyritysten vastuullisuustyö sitten on käytännössä?

Usein pienten elintarvikealan yritysten arvoihin kuuluu olennaisena osana käyttää esimerkiksi mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita ja muita lähituotteita.

“Monet yrittäjät haluavat myös tukea omaa yhteisöään, tehdä yhteistyötä muiden paikallisten yritysten kanssa ja elävöittää omaa kyläyhteisöään. Tämä on sosiaalisen vastuun kantamista parhaimmillaan”, Simunaniemi sanoo.

Sekin on sosiaalista vastuuta, että yritys noudattaa suomalaista lainsäädäntöä, maksaa työntekijöille työehtosopimusten mukaista palkkaa ja huolehtii heidän hyvinvoinnistaan.

“Työntekijöiden hyvä kohtelu ei ole kaikkialla itsestäänselvää. Tätä viestiä kannattaisi hyödyttää sellaisten yritysten, jotka kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla tai vievät tuotteitaan ulkomaille.”

Ympäristövastuullisuutta on esimerkiksi se, että yritys käyttää kierrätysmateriaaleja mahdollisuuksien mukaan, säästää sähköä, laskee sisätilojen lämpötiloja ja käyttää led-lamppuja, Simunaniemi sanoo.

Yksittäisen pienen yrityksen voi sen sijaan olla vaikea todentaa esimerkiksi, että kaukomailta tulevat raaka-aineet olisivat vastuullisesti tuotettuja, niiden tuottamiseen ei ole käytetty lapsityövoimaa tai että työntekijät saisivat kohtuullisen korvauksen työstään.

Yhtä lailla elintarvikkeita vievien yritysten kannattaisi viestiä nykyistä vahvemmin, että tuotteet ovat Suomen puhtaasta luonnosta. Se on ehdoton kilpailuetu.

Vastuullisuusviestintään kannattaa panostaa

Aina vastuullisuustyö ja siitä viestiminen ei ole helppoa. Yrittäjiä saattaa mietityttää tasapainoilu vastuullisuuden eri osa-alueiden välillä ja etenkin se, miten asiakkaat siihen suhtautuvat.

“Kuluttajalla voi olla esimerkiksi mielikuva, että ruskea pahvi- tai paperipakkaus olisi ympäristöystävällinen ja luonnonmukainen. Todellisuudessa elintarvike saattaa säilyä muovipakkauksessa pidempään, hävikkiä syntyy vähemmän ja pakkaaminen voi olla helpompaa. Olisikin tärkeä osata kertoa asiakkaalle, miksi yritys toimii, kuten toimii.”

Simunaniemi painottaa, että yrittäjän on tärkeä tuntea asiakaskuntansa. Kun asiakaskunta ja sen mieltymykset ovat tiedossa, viestien sanoittaminen on helpompaan: Mihin juuri tässä yrityksessä kannattaa vastuullisuusviestinnässä keskittyä, missä ollaan edelläkävijöitä, millä erottaudutaan kilpailijoista.

“Vastuullisuustyön viestinnässä on olennaista se, että viestit ovat todenmukaisia ja todennettavia. Väittämien on oltava oikeasti totta, ei mitään viherpesua. Ääriesimerkki huonosta viestimisestä on omenapussiin painettu merkintä Ei sisällä lisättyä sokeria.”

Simunaniemi on huomannut lähiruokaprojekteja vetäessään, että monelle elintarvikkeita valmistaville mikroyritykselle vastuullisuudesta markkinointi ja viestintä ovat lopultakin aika vieraita ja vaikeita asioita.

“Yritykset keskittyvät mielellään konkreettisen tuotteen, hillon tai lihajalosteen tekemiseen, mutta monella yrittäjällä on henkinen kynnys panostaa näkyvyyteen ja markkinointiin etenkin yrittäjän omilla kasvoilla. Se voisi kuitenkin olla yksi tapa tehdä läpinäkyvää ja vastuullisuudesta kertovaa viestintää”, Simunaniemi sanoo.

Vastuullisuudesta viestimiseen on saatavilla monenlaista apua esimerkiksi viestinnän ammattilaisilta. He osaavat kertoa, miten yrityksen ympäristöasioista ja vastuullisuudesta kerrotaan kuluttajia kiinnostavalla tavalla, mitä viestejä yrityksen nettisivuille ja tuotepakkauksiin kannattaisi nostaa.

Myös kouluttautuminen kannattaa. “Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREn lisäksi myös muilla oppilaitoksilla ja kuntien yrityspalveluillakin on mikroyrittäjille räätälöityjä koulutuksia esimerkiksi juuri vastuullisuustyön parantamiseksi”, Anna-Mari Simunaniemi sanoo.

Keski-Suomen Leader-ryhmien toukokuun 2022 uutiskirje

Aurinkoista toukokuuta!
Keski-Suomen Leader-ryhmien toukokuun uutiskirje on tuhti lukupaketti! Kirjeessä on niin rahoitustietoa kuin tuoreita hanke- ja yritystarinoita sekä tietoa tulevista tapahtumista. Lukuiloa! Jos et saa kirjettä vielä suoraan sähköpostiisi, voit tilata sen nettisivujemme kautta.

Kesä lähestyy kovaa vauhtia, ja vauhtia on myös Keski-Suomen Leader-ryhmissä! Niin JyväsRiihen, Maaseutukehityksen, Vesuri-ryhmän kuin Viisarinkin väki viimeistelevät uuteen maaseudun rahoituskauteen liittyviä paikallisia kehittämisstrategioitaan sekä määrittelevät niissä mm. tulevia rahoituksen painopisteitä ja tavoitteita.

Uutiskirjeen sisältöjä mm.:

– Maaseuturahoituksen tuloksia ja päätöksiä

– Yritys- ja hanketarinoita

– Tulevia tapahtumia

– Monipuolista asumista Keski-Suomen maaseudulla.
Maallemuuttoa edistetään monin tavoin valtakunnallisesti.

– Rakentamisen hankkeissa tulee huomioida monenlaisia asioita, katso tallenne infotilaisuudesta.

Lue uutiskirje täällä.

Uutiskirjeen tilaus: www.keskisuomenmaaseutu.fi/tilaa_uutiskirje

Uusia yritys- ja hanketarinoita!

Keski-Suomen Leader-ryhmien viestintähankkeessa tuotetaan säännöllisesti juttuja, joissa kerrotaan keskisuomalaisista maaseudun yrityksistä ja yhteisöistä. Tässä linkit tuoreimpiin juttuihimme! 

Hanketarinoissa kerrotaan yhteisöistä, jotka ovat maaseuturahoituksen tuella kehittäneet maaseudun palveluita, viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta. Yritystarinoissa esitellään puolestaan keskisuomalaisia yrityksiä, jotka ovat hyödyntäneet toimintansa kehittämiseen maaseutuohjelman yritysrahoitusta.

Joko olet lukenut nämä?

Maistuvaa Saarijärven mailta ja mannuilta

Ilmailun historiaa Jämsän Hallissa

Kyläturvallisuus Keski-Suomen maaseudulla

Kuhmoisten Linnavuoren mysteeriä ratkomassa

Puuta vai muuta -hanke nosti esiin kylien maisemia

Oluen arvoisia tarinoita
Paikallishistoria talteen jälkipolville

ja Vinkkejä kirjaprojekteihin

Kaikki linkit avautuvat Keski-Suomen maaseudun nettisivuille.
Kaikki tarinat osoitteessa www.keskisuomenmaaseutu.fi/tarinat 

Yhteistyöhankkeella Keski-Suomen ruokaketjulle näkyvyyttä ja buustia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 -yhteistyöhankkeessa (KEKO2) kehitettiin Keski-Suomen ruokaketjun toimintaa kokonaisuutena toimialarajat ylittäen. Hankkeessa tehtiin uudenlaisia kokeiluja ja avauksia ruokaketjun ja maaseudun toimijoiden aktivoimiseksi. Viestinnällä oli keskeinen rooli, ja pääteemoina olivat kansainvälistyminen sekä ruokamatkailu. Hanke toteutettiin 1.1.2019–31.3.2022. Tutustu loppujulkaisuun.

Tarvelähtöistä kehittämistä ja yhteistyötä

Reilut kolme vuotta kestäneen hankkeen aikana maaseudun ja ruokaketjun yrittäjyyttä edistettiin selvityksin, jakamalla tuoreinta ajankohtaistietoa, tekemällä toimialaa näkyväksi ja saattamalla toimijoita yhteen. Erityisen tärkeäksi tunnistettiin mikro- ja pk-elintarvikeyritysten toiminnan tukeminen ja kehittäminen. KEKO2-hanke järjesti tai oli mukana järjestämässä yli 130 erilaista tapahtumaa ja tilaisuutta, kuten työpajoja, webinaareja ja sidosryhmätapaamisia. Suurimpia ponnistuksia olivat Artesaaniruoka SM 2019 -kilpailu ja Amazing Keski-Suomi 2021 -tapahtuma. Toimenpiteiden myötä keskisuomalaisen ruokaketjun näkyvyys on kasvanut. Toimijat ovat verkostoituneet entistä vahvemmin, löytäneet uusia myynti- ja markkinointikanavia sekä tiivistäneet yhteistyötä tuotteiden saattamiseksi pellolta pöytään – myös ruokamatkailijoille ja vientiin.

Tulokset ja tuotokset käyttöön

Hankkeessa tuotettiin 21 eri julkaisua, kuusi raporttia, 58 videota ja 46 uutta alasivua aitomaaseutu.fi-verkkosivustolle. Keski-Suomen maaseudun yrittäjyydestä kerrottiin suurelle yleisölle kesällä 2021 julkaistussa Aito maaseutu Keski-Suomessa 2 -printtilehdessä. Syksyn 2021 Lähiruokakarnevaaleihin tuotettiin AR-teknologiaa hyödyntäen Ruoan reitti pellolta pöytään -kokonaisuus, johon Gradian opiskelijat jalostivat paikallisen tilan tuotteista reseptiikan ja ruokalajit.

Yksi merkittävimmistä hankkeen tuloksista on yhteistyössä alueen yrittäjien, yhteistyökumppaneiden ja ruokaketjun muiden sidosryhmien kanssa tuotettu Keski-Suomen ruokaverkoston kehittämisstrategia vuosille 2022–2027 – Keski-Suomen ruokaverkostossa on mahdollisuuksia. Strategiassa linjataan maakunnan ruokaverkoston kehittämisen arvot, visio ja painopistealueet sekä tunnistetut kehittämistoimet. Hankkeessa tuotetut videot, kuvat ja muu materiaali ovat vapaasti käytettävissä ja löytyvät aitomaaseutu.fi-sivustolta. Ne palvelevat paikallisia yrittäjiä ja koko ruokaketjun imagon sekä tunnettuuden edistämisessä myös hankkeen päätyttyä.

“Yhteistyö keskisuomalaisen ruokaketjun, maaseudun ja koko maakunnan kehittämisessä on ollut avointa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa, myös valtakunnallisesti. Ruoka ja matkailu katsovat jo toisiaan silmiin, mutta ennen kaikkea myös samaan suuntaan – tästä osoituksena muun muassa Keski-Suomen ruokamatkailun toimenpidesuunnitelma uudessa maakunnallisessa matkailustrategiassa. Elintarvikevientiin on löytynyt uusia avauksia ja saatuja oppeja hyödynnetään jatkoa suunniteltaessa. Erittäin haasteellisesta maailmantilanteestakin riippumatta kasvuhakuiset yrittäjät sinnittelevät eteenpäin ja hyödyntävät syntyneitä verkostoja sekä kanavia”, iloitsee hankkeen projektipäällikkö Leena Pölkki.

Rajapinnat ylittävälle ruokaketjun koordinaatiolle on tarvetta

KEKO2-hanke on koordinoinut Keski-Suomen ruokaketjun kehittämistä. Tässä viestinnällä on ollut keskeinen rooli. Tärkeimmät kanavat olivat aitomaaseutu.fi-verkkosivusto ja sosiaalinen media. Verkkosivustolle sisältöä tuottivat myös muut Keski-Suomen maaseudun kehittämishankkeet, ja sinne on ohjattu liikennettä muistakin viestintäkanavista.

“KEKO2 on näkynyt aktiivisena ruokasektorin toimijana koko hankkeen toiminta-ajan ja sektoria koordinoiva rooli on vahvistunut hankkeen loppua kohti. Ruokasektori on laaja ja monialainen, joten koordinaatiota tarvitaan. KEKO2 on onnistunut koordinoimaan toimintaa juuri ‘ruoka’ kärkenä”, kiittää hankkeen toiminnassa mukana ollut yrittäjä.

KEKO2-hankkeen virallisia yhteistyökumppaneita olivat MTK Keski-Suomi ja ProAgria Keski-Suomi/Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset. Muita yhteistyötahoja olivat muun muassa Keski-Suomen liitto, Suomen Artesaaniruoka ry, valtakunnallinen Ruokasektorin koordinaatiohanke (TY), MMM, Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväsriihi ry, Keski-Suomen Keittiömestarit ry, Sisä-Suomen kalatalousryhmä sekä Gradia ja POKE. KEKO2-hankkeen toimintaan osallistui yhteensä 220 eri yritystä ja 155 muuta toimijaa. Hankkeen toimenpiteissä oli mukana muun muassa alkutuottajia, jalostavia elintarvike- ja ruokamatkailuyrityksiä sekä ammattikeittiöitä, kauppoja, Leader-ryhmiä, kehittämisyhtiöitä, kuntia, kyliä ja yhdistyksiä.

“Kiitän lämpimästi koko hanketiimin puolesta kaikkia hankkeen toimintaan osallistuneita tahoja tuloksellisesta ja arvokkaasta yhteistyöstä. Tulevaisuutta on linjattu yhdessä, se tehdään myös yhdessä. Suomalaisen ruoan, paikallisen ruoan, ruokamatkailun ja maaseudun yrittäjyyden puolesta. Työ jatkuu!” kiittää ja kannustaa Pölkki.

Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 -yhteistyöhanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja se toteutettiin yhdessä MTK Keski-Suomen ja ProAgria Keski-Suomen kanssa. Hanketta rahoitti Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Tutustu ja hyödynnä KEKO2-hankkeen materiaaleja: www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/keko2

Anna palautetta

Jotta pystymme kehittämään toimintaamme ja huomioimaan kentän tarpeet entistä paremmin myös jatkossa, toivomme palautetta hankkeesta. Vastaukset viimeistään 26.4.2022 mennessä.

Lisätietoja: leena.polkki@jamk.fi

Tulevaa

Keski-Suomen ruokaverkoston kehittämistä jatketaan huhtikuussa käynnistyneessä Keski-Suomen ruokaverkosto -yhteistyöhankkeessa (1.4.2022–31.1.2024). Virallisia yhteistyökumppaneita ovat MTK Keski-Suomi, ProAgria Keski-Suomi ja Keski-Suomen liitto. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Seuraa ilmoittelua Pellolta pöytään -fb-sivustolla ja aitomaaseutu.fi -sivustolla. Tutustu myös maaseutuverkoston tulevaan valtakunnalliseen verkkosivustoon, josta tiedotamme lisää, kun sivusto aukeaa.

Lisätietoja: leena.polkki@jamk.fi

Tiedote: Keski-Suomen maaseutualueille 1,6 miljoonaa euroa kasvuun ja kehittämiseen

Keski-Suomen ELY-keskus ja Leader-ryhmät myönsivät vuoden 2022 tammi-maaliskuussa maaseuturahastosta maakunnan yrityksille ja hanketoimintaan yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Tiedotteen liitteistä tarkemmat tiedot kaikista tuensaajista.

ELY-keskus myönsi maaseuturahaston yritystukia vuoden 2022 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 860 000 euroa, kokonaisvaikutusten noustessa yhteensä noin kolmeen miljoonaan euroon. Kehittämishankkeisiin myönnettiin reilut 220 000 euroa.

Yritystukien suurin investointi kohdentui Viitasaarelle Haka-Woodille sahalinjan tuotanto- ja mittaustekniikan kehittämiseen sekä varastoalueiden laajentamiseen. Metallialan yritykset investoivat toimitiloihin ja uusiin koneisiin – Pihtiputaan Ajokonekorjaamo ja Millcomp Pihtiputaalle, Jyväshitsaus Laukaaseen ja TimCo Steel Petäjävedelle.

– Maakunnassa on paljon metallialan yrityksiä, ja alan toimijat ovat löytäneet hyvin investointirahoituksen mahdollisuudet, sanoo yrityskehitysasiantuntija Tiia Rantanen Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

– Toiminnan kasvattaminen ja uudistaminen vaativat ajantasaista konekantaa ja kokonaisrahoituksen kasaamiseksi tukivälineet ovat hyvä apu.

Maaseudun kehittämishankkeissa ProAgria lähtee viemään luonnontuotealan yritystoimintaa eteenpäin uudistamalla hankintaketjuja ja parantamalla raaka-aineen saatavuutta. Hankasalmella nuoret ja kokeneet yrittäjät yhdistävät voimansa erilaisten tapahtumien äärelle. Niiden tavoitteena on tuoda esiin paikallista osaamista ja yrittämisen mahdollisuuksia.

Paikalliseen kehittämiseen yli puoli miljoonaa euroa Keski-Suomen Leader-ryhmiltä

Keski-Suomen Leader-ryhmät rahoittivat samalla vuosineljänneksellä maaseudun yrityksiä ja yleishyödyllisiä yhteisöjä yhteensä 520 030 eurolla, josta yrityksille myönnettiin noin 110580 euroa ja maaseudun yhteisöille vajaat 410000 euroa.

Yritystukea myönnettiin muun muassa Riihivuori Resortille Muurameen, jossa hiihtokeskuksen lumetusjärjestelmä modernisoidaan ekologiseksi. Jämsäläisen Metallipaja Niemisen koneinvestoinneilla tehostetaan raskaan kuljetuskaluston tuotantoa ja huoltoa.

Jyvässeudun 4H-yhdistyksen yleishyödyllisessä Hitpointti-hankkeessa aloitetaan pelinkehitysvalmennus seudun lapsille ja nuorille. ProAgria Keski-Suomi puolestaan käynnistää kotitarveviljelyn kehittämisen ja neuvonnan. Haihatuksen Henki ry luo Joutsaan uuden kulttuurimatkailukohteen kineettisen taiteen talon muodossa.

Lisäksi Hankasalmen Elävän kulttuurin yhdistys HELKU tekee yhteisöllisen musiikkivideon kuntalaisten kanssa. Hankkeen taustalta löytyy verkostoja, joiden kautta video tulee saamaan maailmanlaajuista huomiota. Kehittämisyhtiö Keulink Oy järjestää digitaalisen markkinoinnin yritysryhmäkoulutusta. Kuhmoisten Päijälän kylään perustetaan monipalvelukeskus. Äänekoskella Suolahden kotiseutumuseo uudistetaan nykyaikaan.

Tarkemmat tiedot kaikista tuensaajista löytyvät tiedotteen liitteistä.

Lisätietoja: www.keskisuomenmaaseutu.fi/ajankohtaista/keski-suomen_maaseutualueille_1_6_miljoonaa_euroa_kasvuun_ja_kehittamiseen.8407.news

Logo
Logo
Logo
Logo
Logo
Logo
Takaisin ylös