Ajankohtaista

Artesaaniruoassa näkyy sydän ja sielu! Vuoden 2019 voittajat selvillä

Tiedote
Julkaistu 16.9.2019

Viikonloppuna 13.-14.9. käydyssä Artesaaniruoka SM 2019 -kilpailussa Jyväskylässä arvioitiin 122 kilpailutuotetta 62 yritykseltä. Mukana oli yrityksiä Suomen lisäksi myös Virosta ja Latviasta. Omissa kilpailuluokissaan palkintosijoille kipusivat muun muassa Gunnel Englund Pellingenin saaristosta Konjakki-kirsikka – ja Crenoco Saarijärveltä Metsämarenki -tuotteillaan. Kalakategorian tuomarit ylistivät erityisesti villikalatuotteita, kuten Kala-Tovin kylmäsavustettua kuhaa, joka myös pokkasi kultaa.

Kilpailun tuomarina toiminut Margot Wikström toteaa, että tuotteiden arviointi vaatii todellista paneutumista. ”Tärkeintä artesaaniruoassa on lopulta maku. Sen tulee voittajatuotteessa olla kohdallaan. Tuomareiden tärkeä tehtävä on auttaa yrityksiä tuotteiden kehityksessä ja kilpailun avulla tehdä artesaaniruokaa näkyväksi Suomessa”, hän kertoo.

”Itselleni tärkein syy osallistua kilpailuun on saatu palaute ja kehitysehdotukset, joiden avulla voin parantaa tuotteitani. Koko asia on minulle melko uusi eli kuuntelen uteliaana. Tunnelma on oikein hyvä, mutta vähän kyllä jännittää”, kertoi marja- ja hedelmätuotteiden kategoriassa kilpaileva osallistuja ennen tulosten julkaisua.

Tämän vuoden kilpailun teemana olivat villiyrtit. Osassa tuotteista olikin hyödynnetty luovasti muun muassa nokkosta ja koivunlehteä. Snaksit-kategoriassa kultaa voittaneesta marengista sekä hapatetun maidon kategoriassa niin ikään voittajaksi valitusta jogurtista löytyy puolestaan kuusenkerkkää.

– Kilpailu oli kovatasoinen. Yhteistyö eri toimijoiden ja maakuntien välillä on erittäin tärkeää myös yritysten ja tuotteiden kehityksen kannalta. Ideat on tehty jaettavaksi ja yhdessä olemme enemmän, toteaa kilpailunjohtaja Leena Pölkki.

Kilpailu käytiin lauantaina 14.9. Dynamolla JAMK Lutakon kampuksella. Voittajatuotteet ovat sunnuntaina esillä Wemmi-syysmarkkinoilla Jyväskylän Paviljongissa.

Seuraava Artesaaniruoka SM -kilpailu järjestetään Raisiossa 14.–16.10.2020. Lisätietoja www.artesaaniruoka2020.fi

Lisätietoa:
Kilpailunjohtaja Leena Pölkki, projektipäällikkö, Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 -hanke, p. 050 4011894, leena.polkki@jamk.fi
Kilpailun operatiivinen johtaja Eija Lamsijärvi, p. 0400 5660739, eijalamsij@gmail.com

www.artesaaniruoka2019.fi/fi/

Avoimet Artesaaniruoan SM-kilpailut 2019 järjestettiin 13.–14. syyskuuta 2019 Jyväskylässä Keski-Suomessa. Kilpailun järjesti Jyväskylän ammattikorkeakoulun Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 –hanke yhteistyössä Suomen Artesaaniruoka ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Seminaaria rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö.

Keski-Suomen ruokakartta kutsuu tutustumaan lähellä tuotettuun ruokaan

Keski-Suomen ruokakarttaan on koottu esimerkkejä Keski-Suomessa tuotettavista raaka-aineista ja elintarvikkeista, joita voi ostaa suoramyyntitiloilta tai kauppojen hyllyiltä. Ruokakartan avulla halutaan esitellä maukasta ja monipuolista ruokamaakuntaamme.

– Keski-Suomesta löytyy runsaasti mahtavia tuotteita ja raaka-aineita, joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää päivittäin. Lähellä tuotettua ja jalostettua ruokaa käyttämällä luodaan työtä ja toimeentuloa maakuntaan, kertoo projektipäällikkö Leena Pölkki Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimasta Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 -hankkeesta.

Tilastokeskuksen mukaan Keski-Suomessa on yhteensä 3637 elintarvikealan toimipaikkaa ja niissä työllistyy yhteensä 7 180 henkilöä (vuonna 2015). Joukossa on muutamia suuryrityksiä, jotka toimivat valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti. Sitten on lukuisia pieniä yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet kotimarkkinoille.

Vastaavasti Keski-Suomessa on aktiivitiloiksi laskettavia alkutuotannon tiloja yhteensä 2845 (vuonna 2016). Tämä käy ilmi MTK Keski-Suomen toteuttamasta selvityksestä. Aitojamakuja.fi-yritystilaston mukaan maakunnassamme on 150 jalostavaa elintarvikeyritystä (vuonna 2017).

Kasvua ruoka-alan yrityksille maaseutuohjelmasta

Ruokaketjun kehittäminen sekä lähiruoan tuotannon ja käytön lisääminen on yksi Keski-Suomen maaseudun kehittämisen tärkeitä painotuksia. Maaseuturahoituksella voidaan tukea ruokaketjun kaikkia osia.

– Rahoitusta voi saada muun muassa maatilojen ja puutarhojen investointeihin ja sukupolvenvaihdoksiin sekä jalostavien elintarvikealan yritysten investointeihin. Samoin kehittämishankkeita, joilla edistetään vaikkapa alan yritysten yhteistyötä tai lähiruoan käyttöä suurtalouksissa ja kuluttajien ruokakoreissa, voidaan rahoittaa. Toimiva työväline on myös yritysryhmähanke, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi elintarvikkeiden vientimahdollisuuksien kartoittamisessa, sanoo maaseutuyksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Tulevana viikonloppuna Keski-Suomessa tapahtuu monenlaista mielenkiintoista ruoan parissa. Lähde makumatkalle Keski-Suomeen!
14.9.2019 Osta tilalta! – ja Makumatka maalle -päivä, mukana myös monia keskisuomalaisia tiloja
13.-15.9.2019 Artesaaniruoka SM 2019 -kilpailu Jyväskylässä
14.-15.9.2019 Wemmi – Ween maan wiljaa -myyntitapahtuma Jyväskylässä

Tutustu Keski-Suomen ruokakarttaan.
Lisätietoja maaseuturahoituksesta osoitteesta www.keskisuomenmaaseutu.fi

Kartan on toteuttanut yhteistyössä Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 -hanke ja Keski-Suomen Leader-ryhmien Sykettä2-viestintähanke. Hankkeita rahoitetaan Euroopan maaseuturahastosta.

Lisätiedot:
Leena Pölkki, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
050 401 1894, leena.polkki@jamk.fi

Suvi Bayr, projektipäällikkö, Keski-Suomen liitto
040 652 3848, suvi.bayr@keskisuomi.fi

Artesaaniruoan SM-kisat järjestetään ensimmäistä kertaa Jyväskylässä syksyllä 2019 – ilmoittaudu mukaan!

Tiedote
Julkaistu 25.6.2019

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on saanut järjestettäväkseen artesaaniruoan SM-kilpailut 13.-15. syyskuuta 2019 Jyväskylässä. Tarkoituksena on kehittää ja tehdä artesaaniruokaa tunnetuksi. Kilpailu on avoin suomalaisille, pohjoismaisille ja Baltian maiden osallistujille. Kilpailukategorioita on 11 ja luokkia peräti 60 – juomista, marjoista ja kastikkeista aina liha- ja kalatuotteisiin.

Artesaanielintarvikkeet valmistetaan paikallisista raaka-aineista ilman synteettisiä aromeja tai säilöntä- ja väriaineita. Tunnusomaista on, että tekijän kädenjälki ja osaaminen näkyvät koko tuotantoketjussa. Artesaaniruoka nostaa esille myös paikallisten ruokakulttuurien rikkautta ja tietotaitoa.

– On mahtavaa saada tämä kisa Keski-Suomeen! Olen ollut mukana tapahtumassa aiempina vuosina ja toivonut, että tämä alun perin Ruotsista lähtöisin oleva kilpailu saataisiin rantautumaan ruotsinkieliseltä alueelta myös sisämaahan. Tapahtuma on loistava tilaisuus artesaaniruoan yrittäjille saada asiantuntevaa palautetta tuotteistaan ja verkostoitua yli toimialarajojen, kertoo kilpailun johtajana toimiva projektipäällikkö Leena Pölkki JAMKilta.

Kilpailulla vaalitaan artesaaniruoan käsitettä, motivoidaan ruoka-artesaaneja sekä innostetaan heitä kehittämistyössään. Tapahtumalla halutaan lisätä myös kuluttajien tietoisuutta artesaaniruoasta.Tuomaristo, johon kuuluu artesaaniruoan asiantuntijoita ja sidosryhmien edustajia, antaa kirjallisen palautteen kaikista tuotteista. Parhaat palkitaan juhlagaalassa lauantai-iltana 14.9. ja voittajatuotteet ovat esillä Wemmissä sunnuntaina 15.9. Viimeinen ilmoittautumispäivä kilpailutuotteille on 15. elokuuta 2019. Tarkemmat tiedot löytyvät tapahtuman nettisivulta.

Pääyhteistyötaho, Suomen Artesaaniruokayhdistys, vastaa kilpailun säännöistä, toteutuksessa ovat mukana Suomen Keittiömestarit. Tapahtuman yhteydessä järjestettävien kaikille avoimien seminaarien pääyhteistyökumppani on maa- ja metsätalousministeriö. Lauantain villiyrttityöpajasta vastaa yhteistyötahona Laurea-ammattikorkeakoulu.

– Kannustan lämpimästi kaikkia suomalaisia, pohjoismaisia ja Baltian maiden artesaanimaisesta elintarvikkeita valmistavia yrittäjiä osallistumaan. Kannattaa myös tutustua sääntöihin – saatat olla artesaaniruokayrittäjä, vaikket sitä tiennytkään, vinkkaa Pölkki.

Tapahtuma on ainutlaatuinen tilaisuus kaikille yrittäjille ja kuluttajille verkostoitua ja tutustua laajamittaisesti artesaaniruokaan. Samana viikonloppuna on mahdollisuus osallistua Wemmi – Ween maan wiljaa –tapahtumaan, jossa Artesaaniruoka SM 2019 –tapahtumalla on oma osasto. Lämpimästi tervetuloa Jyväskylään!

Lisätietoa:
Kilpailun johtaja Leena Pölkki, projektipäällikkö, Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 -hanke, puhelin 050 401 1894 / sähköposti leena.polkki@jamk.fi

www.artesaaniruoka2019.fi

Artesaaniruoan SM-kilpailut 2019 järjestetään 13.–14. syyskuuta 2019 Jyväskylässä Keski-Suomessa. Kilpailun järjestää Jyväskylän ammattikorkeakoulun Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio 2 -hanke yhteistyössä Suomen Artesaaniruoka ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Lähde lähimatkalle hämmästyttävään Keski-Suomeen

Yhä useampi etsii nykyään kaukomatkan sijaan elämyksiä omasta kotimaasta, kotikunnasta tai sen lähiseuduilta. Keski-Suomen maaseudulla on paljon matkailukohteita, jotka sopivat niin lapsiperheen, seikkailunhaluisen kuin kulttuurin ystävänkin makuun.

On luontokohteita, maatilamatkailua, kesäkahviloita, kesäteattereita, näkötorneja ja uimarantoja. Useimpia niistä on kehitetty paikallisin voimin ja EU:n maaseuturahoitusta hyödyntäen.

Elämyksellinen ja ekologinen lomamatka lähellä

Keski-Suomessa voi viettää elämyksellisen loman. Matkailun vahvuudet ovat juuri maaseudulla: luonnon rauhaa, ruuhkattomuutta, puhtautta ja aitoutta.

Lähimatkailun yksi parhaimmista puolista on sen ympäristöystävällisyys ja sen voi huomioida omalla lomamatkalla monella tavalla. Ekologinen matkustaminen keskittyy mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen jättämiseen ja säästeliääseen luonnonvarojen kulutukseen. Helpoin tapa pienentää hiilijalanjälkeä on matkustaa junalla lentokoneen sijaan, siksi kotimaan matkailu onkin hyvä vaihtoehto. Matkustaessa kannattaa käyttää julkista liikennettä tai vuokrata vaikka polkupyörä auton sijaan.

Lähimatkailu on paitsi edullista ja ekologista, samalla tuet oman maakuntasi taloutta sekä paikallista yritystoimintaa. Yksikin pienyrittäjän kahvilassa nautittu kahvikuppi tuo tuloja oman maakunnan hyvinvoinnille.

Maaseutuohjelma matkailun menestystarinoiden tukena Keski-Suomessa

Matkailulla on suuri merkitys alueen talouteen maaseutualueilla. Matkailu työllistää yli 140 000 suomalaista eli 5,5 % työllisistä (vuonna 2017). Keski-Suomeen matkailijat jättivät vuonna 2015 kaikkiaan noin 310 miljoonaa euroa.

Lisäksi matkailun kerrannaisvaikutukset muille toimialoille ovat merkittävät. Matkailukohde tuo matkailijan paikkakunnalle ja luo näin kysyntää alueen muillekin yrityksille, esimerkiksi kaupalle ja palvelualalle.

Keski-Suomessa Euroopan maaseuturahastosta on panostettu matkailun kehittämiseen kuudella miljoonalla eurolla vuosina 2014–18. Keski-Suomen Leader-ryhmien ja Keski-Suomen ELY-keskuksen miljoonan euron maaseuturahaston yritystuella on saatu aikaan 3,9 miljoonan euron investoinnit matkailuyrityksissä.

– Maaseudun yritysrahoitus on monelle matkailuyrittäjälle kannustin, joka mahdollistaa investoinnin. Ilman ulkopuolista rahoitusta moni investointi olisi jäänyt tekemättä, sanoo maaseutuyksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Lisäksi maakunnassa on tuettu matkailun kehittämishankkeita 5 miljoonalla eurolla. Hankkeissa matkailualan toimijat ovat muun muassa kehittäneet yhteismarkkinointia, yhteisiä tuotteita tai palveluita. Keski-Suomessa on tuettu myös lukuisia yleishyödyllisiä investointeja, kuten reitistöjen, liikuntapaikkojen ja uimarantojen rakentamista. Monet näistä kohteista ovat suosittuja retkeilypaikkoja, jotka houkuttelevat paikallisen väestön lisäksi vieraita kauempaakin ja ovat käytettävissä ilman pääsymaksuja.

www.teesesuomessa.fi -sivustolle on koottu yli 200 suomalaista matkailukohdetta, joita on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta. Jokainen matka maaseudulle lisää parhaimmillaan paitsi matkailijan hyvinvointia myös koko seudun elinvoimaa.

Keski-Suomeen tutustumisen voit aloittaa vaikka tähän karttaan kootuista kohteista.

Tutustu Keski-Suomen maaseudun matkailukohteiisin

Kaunista kotimaan matkailukesää!

 

Kesäleiri törmäytti hämäläiset ja keskisuomalaiset maaseutukehittäjät

Hämeen ja Keski-Suomen maaseutuhankkeiden, Leader-ryhmien sekä ELY-keskusten työntekijöitä kokoontui Hämeeseen kaksipäiväiselle kesäleirille kesäkuun alussa. Yhteisen tapaamisen myötä löydetään uusia kehittäjäkumppaneita toisesta maakunnasta, jaettiin hyviä kehittämisen käytäntöjä ja ideoitiin uutta yhteistyötä.

–    Idea yhteistapaamiseen syntyi, koska molemmissa maakunnissa maaseutuhankkeiden vetäjät kokoontuvat säännöllisesti ja nyt haluttiin kokeilla tapaamista laajemmalla porukalla, kertoo Jenni Tiainen Keski-Suomen Leader-ryhmien viestintähankkeesta.

Ensimmäinen leiripäivä käynnistyi tutustumalla ja työpajoissa työskentelemällä. Hyvien käytänteiden markkinoilla esiteltiin muun muassa hämäläistä ruokakulttuuria, kylämatkailun tuotteistamista ja maaseudun yrittäjyyshanketta.

–    Halusimme tuoda ihan konkreettisestikin esille hankkeiden toimintaa, jotta niiden toimintaa pääsisi paremmin esille. Siksi esittelypisteillä pääsi maistelemaan ja miettimään ruokakarttaa, visailemaan, keskustelemaan ja askartelemaankin, hymyilee Hämeenraitin tiedottaja Ulla Harju.

Kesäleiri 1

Talkootyöpankki, videoita, yritysryhmien aktivointia
Kylätoimijoiden työpajassa ajatusten vaihto kävi niin aktiivisena, että osallistujien mukaan keskustelun myötä taisi syntyä uusi hanke. Kylätoimijat kehittelivät talkootyöpankki-ideaa, jossa kylät ja yksityiset henkilöt tai yhteisöt voisivat ilmoittaa sähköisellä alustalla halukkuutensa tai tarpeensa talkootyöhön.

Talkootyöpankin avulla ihmiset, jotka eivät luontaisesti toimi maaseutuympäristössä, saisivat tilaisuuden antaa työpanoksen kylien kehittämiseen ja kyläyhdistykset puolestaan saisivat uutta talkooväkeä.

Myös viestintää pohdittiin useissa työpajoissa. Maaseudun Sivistysliiton Helga Ketonen kertoi, että he hyödyntävät paljon videoita hanketyössä, muun muassa opistomatkojen ja tulosten esittelyssä. Keski-Suomessa on toteutettu maakunnan markkinointitempaus eli Amazing Race -kilpailu yhteistyössä bloggareiden kanssa, jonka toteuttamisesta Hämeessä innostuttiin.

–    Kesäleiriltä pääsin taas monta hyvää ideaa rikkaampana kotiin. Amazing Keski-Suomi -tapahtuma jäi itselleni päällimmäisenä mieleen ja olisi hienoa, jos voisimme hyödyntää ideaa myös täällä Hämeessä. Suomen ruokamatkailun tuotteistus ja brändäys on varmasti myös sellainen asia, jota kannattaa jatkojalostaa laajemmalla ”rintamalla”, Karita Toivanen MTK Hämeestä toteaa.

Toivanen on tiedottajana Kanta- ja Päijät-Hämeessä toimivassa Hämeen Ruokaviesti -hankkeessa. Ideoita omaankin tekemiseen tarttui hyvin mukaan ja yhteistyö yli maakuntarajojen jäi kytemään mieleen.

–    Kesäleiristä jäi todella hyvät fiilikset. Oli mahtavaa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin, verkostoitumaan ja kuulemaan, mitä kaikkea eri hankkeissa tehdään. Yhteistyö yli maakuntarajojen on ehdottomasti loistava juttu! Karita Toivanen hymyilee.

Lisäksi yrittäjyys ja etenkin yritysryhmähankkeet nousivat monissa keskusteluryhmissä esiin. Keski-Suomessa on rahoitettu erityisen paljon yritysryhmähankkeita ja Hämeessäkin yritysryhmiä on jo mukavasti liikkeellä. Toimivana käytäntönä pidetiin yritysryhmää edeltäviä aktivointihankkeita, joissa on pystytty jo valmistelemaan yritysryhmää ja kokoamaan yrittäjien porukka.

Hämäläiset hankekohteet esillä opintoretkellä

Kesäleirin toisena päivänä osallistujat saivat tutustua Päijät-Hämeessä maaseuturahoitusta hyödyntäneisiin kohteisiin. Urajärven kartanon kahvilassa Urajärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Aaro Moilanen kertoi yhdistyksen Leader-hankkeista. Vääksyssä Kanavan Panimossa kuultiin yrityksen kasvutarina ja investoinneista, joihin yritys sai tukea maaseuturahastosta.

–    Olisimme lähteneet panimoyrittäjiksi joka tapauksessa, mutta rahoituksen avulla pääsimme paljon nopeammin liikkeelle. Laitteistokin olisi ollut pienempi ja kokoonpanoltaan erilainen kuin mitä se on nyt, Kanavan Panimon yrittäjä Jukka Karlstedt painottaa.

Camping Sysmän yrittäjä Mia Kärkkäinen puolestaan kertoi osallistumisestaan yritysryhmätoimintaan ja alueelle investoiduista lomamökeistä.

–    Yritysryhmässä toisten tuotteet ja palvelut ovat tulleet tutuksi aivan uudella tavalla ja yhteistyöntekeminen on helpottunut, vaikka toimimme kahden kunnan alueella Hartolassa ja Sysmässä. Aloitamme esimerkiksi tänä kesänä bussikuljetuksen meiltä Krouvin Lavalle lauantaitansseihin, Kärkkäinen kertoo.

Ranskalaisessa kyläkaupassa Reetta Nousiainen esitteli Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistyksen hanketyötä.

Maaseudun kehittäjien verkostot

Kesäleiri oli osallistujien palautteiden mukaan hyödyllinen, sillä matkaan tarttui uusia kehittäjäkollegoita, joiden kanssa voi jatkossakin vaihtaa hanketyön kokemuksia ja miksei jopa suunnitella yhteistyötä. Lisäksi arkityöhön syntyi monia toteutettavia oivalluksia, kuten hanketreffien pitäminen ja esimerkiksi kännykkävideoiden käyttö hankeviestinnässä. Leirillä nousseet hyvät ideat kirjattiin sähköiselle alustalle Trelloon, joten niihin voi palata ja jakaa vaikka omassa työyhteisössä.

Keski-Suomessa ja Hämeessä järjestetäänkin säännöllisesti maakunnan maaseutuhankkeiden vetäjille verkostotapaamisia. Keski-Suomessa Pöllöparlamentin perinteet ulottuvat jo viime ohjelmakaudelle. Silloin hankevetäjät alkoivat kokoontua, koska haluttiin kuullaan toisten hankkeiden tekemisistä ja suunnitella yhteistä tekemistä.

Hämeessä Raittiriihi puolestaan pyöräytettiin käyntiin viime kesänä ja oppia on otettu juuri Keski-Suomesta – tietysti hämäläisellä twistillä soveltaen. Molemmissa maakunnissa hankevetäjät kutsuu koolle maaseutuohjelman viestintähanke.

Kesäleirin järjestivät yhteistyössä Hämeenraitti, Sykettä2-viestintähanke, JyväsRiihi ry, Linnaseutu ry, Päijänne-Leader ry, Etpähä ry, Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatio -yhteistyöhanke ja Maaseutuverkostopalvelut.

Tilaisuuden järjestämiseksi hyödynnettiin Maaseutuverkostopalveluiden palvelupakettia.

Teksti ja kuvat: Jenni Tiainen /Keski-Suomen Leader-ryhmien viestintähanke ja Ulla Harju /Hämeenraitti

Logo
Logo
Logo
Logo
Logo
Takaisin ylös