Ajankohtaista

Kunnallinen maneesi Äänekoskelle?

Konginkankaan hevosurheilukeskus -logoÄänekoskelta kuuluu kummia, sillä kaupungissa mietitään ihan tosissaan kunnallista maneesia kaupungin omistamana urheiluhallina.

Hanke on niin harvinainen, että pelkästään jo suunnittelu on herättänyt paljon kiinnostusta hevosalalla.

Konginkankaan raviradan yhteyteen suunnitellaan hevosurheilukeskusta. Keskuksen palvelujen ydin olisi täysikokoinen, puolilämmin ja ”yleishyödyllinen” maneesi kahvioineen ja toimistoineen. Maneesi tulisi kaikkien tarvitsevien käyttöön.

Kongin­kankaan maneesi tulisi siten toimimaan kokonaan eri periaatteella kuin olemassa olevat maneesit.

Konginkankaan maneesi

Konginkankaan maneesi syntyy, mikäli Äänekosken kaupunginhallitus päättää hakea sille yleishyödyllistä investointirahoitusta ja mikäli rahoitus saadaan. Rahoittajan, Keski-Suomen ELY:n, näkemyksen mukaan kunnalliselle, yleishyödylliselle maneesille ei Äänekoskella ole laillisia esteitä esimerkiksi kilpailun vääristämisen näkökulmasta.

Tähän mennessä Keski-Suomessa ei ole ollut investoijaa, joka olisi rakentanut täysikokoisen lämpimän maneesin. Jos Äänekosken kaupunki saa ympärivuotisen maneesin aikaan yleishyödyllisenä investointihankkeena, se palvelee meitä kaikkia!

Miksi kunnallinen maneesi?

  • Äänekoskella ei ole maneesia. Koko harvaan asutussa pohjoisessa Keski-Suomessa on vain kolme maneesia, joista kaksi Saarijärvellä. Äänekoskella ja lähialueilla on paljon talleja ja hevosharrastajia sekä mm. aktiiviset Ala-Keiteleen Hevosystäväinseura ry, Ala-Keiteleen Ratsastajat ry ja Ääneseudun Ratsastajat ry, joissa toimii tavoitteellisesti treenaavia ja kilpailevia jäseniä. Heille hevosurheilukeskus ja sen maneesi on turvallinen, ympärivuotinen harjoittelu-, koulutus-, harrastus- ja kilpailupaikka.
  • Maneesin halutaan palvelevan tasa-arvoisesti yksittäisiä ratsastajia ja kouluttajia, maneesittomia ratsastusseuroja ja -kouluja ja niitä ratsastus­seuroja ja -kouluja, joiden pieni ja/tai kylmä maneesi ei aina riitä. Sen varmistamiseksi maneesille on suunniteltu eri toimijoita edustava maneesiyhdistys ja varauksia varten sähköinen varauskirja.
  • Keski-Suomessa ei ole kansallisen tason ympärivuotista maneesia.
  • Konginkankaan maneesi laajentaisi kilpailukauden ympärivuotiseksi. Se olisi niin iso, että verryttely ja kisat voivat olla käynnissä samaan aikaan sisätiloissa.
  • Matkaa Nelostieltä on alle 2 km asfaltoitua tietä. Maneesille saadaan riittävästi parkkipaikkoja ja tilaa hevosautoille (ongelma Keski-Suomessa!)
  • Konginkankaan maneesi on myös muiden kuin hevosväen käytettävissä siinä mitassa kuin toiminta soveltuu maneesiin. Erityisesti koiraharrastajat kaipaavat paikkaa talvitreeneille ja -tapahtumille.
  • Konginkankaan kyläyhdistys näkee maneesin ja hevosurheilukeskuksen merkityksen alueen elinvoimalle. Jo nyt hevosperheitä on kysellyt lähistöltä tyhjiä tai tyhjeneviä tiloja siltä varalta, että maneesi rakennetaan. Liimattalan kylällä maneesin naapurustossa on jo mietitty vuokrattavia laitumia, hevosille muokattavia navetoita ym. palveluita hevosurheilukeskuksen varalle. Parille tallillekin olisi tilaa. Ja koska hevosurheilu käyttää palveluita, se hyödyttää ympäristöään laajasti.
  • Ääneseudun Kehitys Oy näkee hevosurheilukeskuksen merkityksen paitsi maaseudun elinvoiman, myös uudenlaisen yritystoiminnan mahdollistajana. Maneesin rakentamisen jälkeen suunnitellut jatkoinvestoinnit ovat toteuttamiskelpoisia ja tuovat Äänekoskelle aivan uusia mahdollisuuksia harrastaa ja yrittää.
  • Äänekosken kaupungille hanke on osa asukashankintaa, alueellista tasa-arvoa, kaupungin imagoa urheilukaupunkina ja ylipäätään kaupungin vetovoimaisuuden kasvattamista. Hevosurheilukeskuksessa järjestettävät tapahtumat tuovat matkailueuroja ja keskuksen synnyttämä toiminta veroeuroja kaupungille.
  • Mm. Suomen Ratsastajain Liitto näkee kunnallisen maneesin erittäin kannatettavana tasa-arvotekona. Yli 90 % hevosharrastajista on naisia ja tyttöjä samalla kun ratsastus on yksi suosituimpia urheilulajeja Suomessa. Juuri mitään muuta yhtä suosittua urheilulajia ei ole jätetty täysin yksityisten investointien varaan.
Konginkankaan maneesin suunnitelma
Suunnitellun maneesin areena on 98 x 27,5 m.

Lopullinen päätös pian

Päätös, hakeeko Äänekosken kaupunki kunnalliselle maneesille rahoitusta, syntyy helmikuussa. Jos päätös on positiivinen, lopullinen ratkaisu riippuu ELY-keskuksen rahoituspäätöksestä. Mikäli rahoitus saadaan, maneesi olisi käytössä 2020.

Jos Äänekosken kaupunki päättää olla hakematta rahoitusta, toimijat miettivät uusia vaihtoehtoja. Täysmittaisesta, talvilämpimästä maneesista joudutaan luopumaan, sillä yrittäjä- tai yhdistysvetoisena se ei todennäköisesti onnistu, ellei jostain löydy avokätistä sponsoria.

Hevosvoimia hevosurheilukeskukseen -hankkeen aikana tehtyjen selvitysten myötä maneesille on joka tapauksessa niin kova tarve, että toimijat jatkanevat maneesin ja sen myötä Konginkankaan hevosurheilukeskuksen edistämistä. Aikataulusta emme siinä tapauksessa puhu vielä mitään…

Lisätietoja

https://www.aanekoski.fi/konginkankaan-hevosurheilukeskus

https://www.facebook.com/konginkankaanhevosurheilukeskus

Läntisen Järvi-Suomen alueelta on mukana 12 yritystä tammikuussa pidettävillä Grüne Woche Berlin -messuilla

 

18.–27.1.2019 järjestettäville IGW2019 -messuille osallistuu Leckere Westliche Seenplatte –yhteisosastolla seitsemän (7) näytteilleasettajaa Keski-Suomesta, kolme (3) yritystä Pirkanmaalta ja yksi (1) Hämeestä, minkä lisäksi 1 yritys Varsinais-Suomesta on esillä viljaosastolla. Mukana osastolla ovat Ahontuvan tarhat, Hakamaan lammastila, Markkulan marjatila, Konttiaho Highland Ranch, Säilyke Herttua, Markkulan Marjatila, Suomen hampputuotteet, Polar Spring, Luonnon Magiaa, Teiskon viini, Jukolan juusto ja Viljaosastolla Birkkalan tila.

Internationale Grüne Woche (IGW2019) –messut ovat Berliinissä järjestettävät maailman suurimmat elintarvikealan kuluttajamessut, joille osallistuu 10 päivän aikana vuosittain noin 400 000 kävijää. Suomi on tänä vuonna esillä suuremmalla näkyvyydellä ollessaan messujen kumppanimaana teemalla ”Aus der Wildnis” eli villistä luonnosta. Suomen messuhalli (10.2.) täyttyy yli 80 suomalaisyrityksestä.

Läntisen järvisuomen osastolla pääsee tutustumaan suomalaisen maaseudun elintarvikealan mikro- ja pienyrityksiin sekä tuotteisiin, joista suurin osa on ollut saatavilla tähän asti vain Suomessa. Tuotteiden vahvuuksia ovat paikallisuus ja omaleimaisuus sekä korkea laatu. Raaka-aineet on kerätty tai kasvatettu lähellä jalostajia, jopa omalla maatilalla tai naapurissa. Messuille osallistuvista yrityksistä osa tarjoaa myös majoituspalveluja metsäisessä järvisuomessa.

Polar Spring toivoo uusia uomia Saksan markkinoille. Meille IGW:hen osallistuminen olisi tuntunut liian isolta haasteelta suhteessa näkyvyyteen ilman kumppanuusmaahanketta. Kokemus tulee olemaan opettavainen ja aito rutistus monella tapaa. IGW tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden päästä esille ja tehdä asioita yhdessä muiden suomalaisten kanssa. Odotamme IGW-päiviä innolla.” Hanna Kopra – Polar Spring -edustaja messuilla.

Osa osastomme yrityksistä on myös lähtenyt mukaan hakeakseen nykyiseen toimintaansa vauhtia, eli uutta toimintatapaa ja ideoita myös kotimaan kentällä toimimiseen. Pienelle yritykselle tällaisille messuille nopealla aikataululla valmistautuminen ja itse osallistumiseen sitoutuminen, on kova ponnistus kaikkien muiden loppuvuoden kiireiden ohessa. Sekä valmistautuminen, että osallistuminen laittaa katsomaan yrityksen ja omaa toimintaa uudelta kantilta. Lähes kaikille yrityksille vienti on uusi asia.

”Tämä on ollut meille iso stressitekijä ja vielä suurempi kuluerä: esitteet, uudet etiketit, nettisivut, ja muut, mutta myös todellakin upea mahdollisuus. Olemme ”joutuneet” miettimään liiketoimintaamme uudelleen, sekä sitä, mitä tuotteita kehitämme, mitä tarjoamme ja esittelemme uusille asiakkaille. Messuille lähdemme avoimin mielin; kuulostelemaan asiakkaitten mielipiteitä sekä tuotteistamme että tuotteittemme ulkoasusta. Pyrimme myös luomaan kontakteja. On kunnia saada osallistua messuille muiden suomalaisten yritysten kanssa. Kiitos.” Nina Abraitis – Luonnon magiaa yrittäjä.

”Yritysten innostus ja rohkeus lähteä mukaan on ollut ihailtavaa. Odotamme suurella mielenkiinnolla millaisen kokemuksen ja palautteen kera yritykset palaavat messuilta.” Suvi-Tuulia Leinonen – projektipäällikkö JAMK

Läntisen järvisuomen; Leckere westliche Seenplatte -osastolla olevat yritykset tutustuvat messuilla saksalaisten kuluttajien toiveisiin ja mielipiteisiin tuotteista, sekä vierailevat KaDeWe-tavaratalossa tutustumassa messujen aikana esillä olevaan Suomi-tuotteiden kampanjaan. Yhteensä 11 yritystä osallistui myös messujen ohessa järjestettävään ammattilaistapahtumaan Suomen Berliinin Suurlähetystössä 16.1.

Yrityksille on myönnetty messuille valmistautumiseen, tuotekehitykseen ja markkinointiviestintään sekä messuosallistumiseen maaseuturahoituksen yritysryhmän kehittämisrahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta. Yritysryhmähankkeiden hallinnoinnista sekä messuosallistumisen toteutuksesta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Messuosastolle tulee JAMKilta yritysten messuavustajiksi myös opiskelijoita, joista osa toteuttaa Suomi-osastolla MTK:n toimeksiantona kyselyjä messuvieraille.

 

Lisätietoja ja läsnä messuilla:

17.1-22.1.2019

Sanna Ojala, projektipäällikkö / Vientivalmiuksien kehittäminen Saksan markkinoille – IGW2019 -hanke

sanna.ojala@jamk.fi, p. 050 412 0491

 

21.1.-27.1. 2019

Suvi-Tuulia Leinonen, projektipäällikkö / IGW2019 YR1 ja IGW2019 YR2 -yritysryhmähankkeet

suvi-tuulia.leinonen@jamk.fi, p. 040 669 0645

 

Kansainvälisyyskysely maaseudun yrityksille ja yhteisöille

Keski-Suomen Leader-ryhmät yhdessä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa selvittävät kyselyn avulla maaseudun yritysten ja yhteisöjen kansainvälistymiseen liittyviä tiedontarpeita.

Onko yrityksesi kansainvälistyminen ajankohtaista? Entä olisiko yhteisölläsi kiinnostusta kansainväliseen hankkeeseen? Leader-ryhmät tarjoavat neuvontaa kansainvälistymisen eri vaiheissa.
Maaseuturahasto taipuu monenlaiseen kansainvälistymistä edistävään toimintaan. Yleishyödylliset yhteisöt voivat hakea kansainvälistä hanketta. Yritykset puolestaan voivat tehdä esimerkiksi markkinakartoituksia, prototyyppejä ja pilotointeja ja selvittää kansainvälistä toimintamallia. Yritysryhmähankkeiden avulla joukko yrityksiä voi tehdä yhteisiä sekä omia toimenpiteitä kansainvälistymisensä edistämiseen.
Vastaa kyselyyn!Vastausaikaa on tammikuun 2019 loppuun saakka.

Lisätietoa maaseuturahoituksen kansainvälisistä mahdollisuuksista

Lisätiedot:
Kansainvälisyyskoordinaattori
Leena Karjalainen
044 959 8500, leena.karjalainen(at)jyvasriihi.fi

Osta tilalta! -päivässä korostuu yrittäjien ja tuottajien välinen yhteistyö

Teksti ja kuvat: Piia Kykkänen, JAMK

Valtakunnallinen Osta tilalta! -tapahtuma järjestettiin 15.9.2018 jo kolmatta kertaa. Tapahtuma keräsi lähiruoan ystävät kiertelemään ympäri maakuntaa tutustumassa ruoan alkuperään ja tuotantotapoihin.

Keski-Suomessa kohteita oli tarjolla tänä vuonna 22 kappaletta, ja useammassa kohteessa oli paikalla useamman tilan esittelijöitä. Osta tilalta! -tapahtuma on synnyttänyt yhteistyötä ja verkostoitumista yrittäjien ja tuottajien kesken myös Keski-Suomessa. Yhteistyössä on selkeästi voimaa, tästä oli hieno esimerkki Luhangassa Nisulan tilan pihapiirissä luhankalaisten tuottajien yhteinen myyntipiste. ”Hyvin on väkeä riittänyt ja kauppa käynyt” kuului useamman tuottajan suusta jo alkuiltapäivästä. Myös tapahtuman yhteydessä toiminut kahvio houkutteli viihtymään hieman pidempäänkin.

Päivän aikana päästiin tutustumaan maatilojen toimintaan ja ruoantuottajiin sekä ostettiin tuoreita raaka-aineita suoraan tuottajilta. Kun asiakkaat pääsivät kohtaamaan tilojen emäntiä ja isäntiä, näkemään itse missä ja millaisissa oloissa se heidän ruokansa on kasvanut sekä lisäksi maistamaan tuotteita, huomannee moni myöhemmin jääneensä vakioasiakkaaksi. Myös tarinat tuotteiden ja ihmisten takana viehättävät ja samalla luovat luottamusta.

Montakohan kohdetta on mukana Keski-Suomesta ensi vuonna?

Myös Rantakorven tila Hankasalmen Niemisjärveltä oli mukana tämän vuoden Osta tilalta! -päivässä.
Rantakorven tilan elämää.

 

Villiyrttien tunnistusta ja aitoja keskisuomalaisia makuja Wemmi-markkinoilla 22.-23.9.2018

Teksti: Piia Kykkänen, JAMK
Kuva: Joni Rahunen

Wemmi – Ween maan wiljaa -myyntitapahtuma valtasi taas Jyväskylän Paviljongin ulko- ja sisätilat 22.–23.9.2018. Menossa oli mukana myös Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohanke yhdessä Luonnosta lautaselle -koulutushankkeen (LUOLA) kanssa.

Hankeosaston villiyrttitunnistus houkutteli mukavasti väkeä paikalle. Monen kävijän osalta villiyrtit olivat suurimmaksi osaksi jo tuttuja.

– Koivunlehti ja poimulehti olivat helpoiten tunnistettavia villiyrttejä, mesiangervo sen sijaan tuotti hieman ongelmia, kun tunnistettavana oli vain kuivattua kukkaa, kertoo Katariina Jousmäki LUOLA-koulutushankkeesta.

REKO-jaosta keskusteltiin viikonlopun aikana monen kuluttajan, ja tuottajankin kanssa. Myös keskisuomalaiseen hunajaan tutustuttiin viikonlopun aikana maistatusten ja keskustelujen muodossa. Lisäksi tarjolla oli Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohankkeen toimesta aitoja keskisuomalaisia makuja, joilla muistuteltiin oman maakunnan tuotteiden olemassaolosta ja tärkeydestä.

– Nykypäivänä kun tietoa tulee koko ajan ja joka paikassa on kuluttajia heräteltävä hieman paremmin. Maistatuksesta jää erilainen muistijälki ja toivottavasti näiden maistatusten jälkeen kuluttajat muistavat paremmin myös nämä oman maakunnan tuotteet ja osaavat niitä vaatia niin kaupoissa kuin ammattikeittiöiltäkin, sanoo Leena Pölkki Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohankkeesta.

Wemmi-kevätmarkkinat, Metsämme- ja Retkelle-messut järjestetään 27.–28.4.2019 ja Wemmi – Ween maan wiljaa -markkinat jälleen 14.–15.9.2019.

Logo
Logo
Logo
Logo
Logo
Takaisin ylös