Metsästysmatkailun potentiaali on lähes hyödyntämättä Suomessa niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. Toisaalta erityisesti maaseudun elinkeinotoimijat etsivät kuumeisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia perinteisten elinkeinojen kannattavuusongelmien kasvaessa sekä lisätuottoa metsäpääomalle metsien moninaiskäytön kautta. Metsästysmatkailulla on hyvät edellytykset olla merkityksellinen osa harvaan asuttujen alueiden liiketoimintaympäristöä. Toiminta tulee organisoida kuitenkin riistakantojen ekologinen kestävyys huomioiden. Myös sosiaalisen kestävyyden tulee näkyä syntyvän tulon oikeudenmukaisessa jakamisessa sekä perinteisen metsästyksen yhteensovittamisessa metsästysmatkailuun sen vaarantumatta.

Metsästysmatkailun arvopotentiaalin tulouttaminen -hankkeen tarkoituksena on jalkauttaa käytännöllisiä työkaluja, joilla voidaan tarkastella ja selvittää laskennalliset jakoperusteet alueellisen riistan arvon tulouttamisesta harvaan asutun maaseudun palveluntuottajille, metsästysseuroille ja maanomistajille. Jalkautettavat työkalut on luotu Kestävän riistatalouden arvon tulouttaminen Suomessa -hankkeessa (2020–2022). Lisäksi yhtenä jalkauttamistapana ja työkalujen käyttöönoton mahdollistajana nähdään riistaisännöinnin kaltainen ammattimainen organisointitapa, jonka tarpeita ja mahdollisuuksia selvitetään tässä hankkeessa. Eri osapuolien arvomaailmaa, intressejä ja riistakantaan sitoutuvan arvopotentiaalin ymmärtävä ulkopuolinen ja puolueeton toimija pystyisi edesauttamaan rationaalista päätöksentekoa riistan taloudellisen arvon tulouttamisen osalta.

Hankkeen toiminta on valtakunnallista.

Toimenpiteet

Hanke on jaettu hankkeen tavoitteiden mukaisesti kahteen työpakettiin, joita toteutetaan aikataulullisesti limittäin.

Työpaketti 1: Ymmärryksen lisääminen metsästysmatkailun potentiaalista harvaan asutuilla alueilla.

Jalkautetaan kustannussimulaatio ja aluearviointimodulisto metsästysseuroille, maanomistajille ja palveluntuottajille konkreettisten esimerkkien avulla. Aluearviointimoduliston avulla voidaan arvioida metsästysalueen soveltuvuutta metsästysmatkailuun. Kustannussimulaation avulla pystytään todentamaan riistan laskennallinen arvo ja arvon laskennalliset jakoperusteet metsästysseuran ja maanomistajan välillä.

Hankkeen aikana järjestetään seitsemän jalkauttamistilaisuutta, joissa esitellään edellä mainittuja työkaluja. Tilaisuudet järjestetään kattavasti eri puolella Suomea siten, että saadaan tavoitettua mahdollisimman laaja ja monimuotoinen kohderyhmä erityyppisiltä harvaan asutuilta alueilta.

Tilaisuuksien valmistelussa otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet. Aluearvioinnin ja kustannussimulaation jalkauttaminen edellyttää huolellista perehtymistä valitun harvaan asutun alueen ominaispiirteisiin mm. maantieteelliseen alueeseen, riistakantaan, maastoon, metsästysinfraan, oheispalveluinfraan, yhteistyöhön metsästysseuran ja maanomistajan välillä.

Jalkautettavat työkalut on luotu Kestävän riistatalouden arvon tulouttaminen Suomessa -hankkeessa.

Työpaketti 2: Riistaisännöintimallin soveltuvuuden selvittäminen metsästysmatkailussa harvaan asutuilla alueilla.

Hahmotellaan riistaisännöintimallin runko, jonka avulla rakennetaan alkukartoituksen ja haastattelun kysymykset, joiden vastausten avulla saadaan riittävät tiedot tarpeesta ja pohjaa varsinaisen mallin rakentamiseen hankkeen jälkeen.

Tehdään alkukartoitus seurojen halukkuudesta ulkoistaa metsästysseurojen hallinnollisia toimia sekä myös alkukartoitus palveluista, joita metsästysseurat haluaisivat siirtää ulkopuoliselle riistaisännöitsijälle. Lisäksi haastatellaan erikseen valittujen metsästysseurojen hallituksien/johtokuntien jäseniä hallinnon pyörittämisen kuormittavuudesta ja haasteista sekä riistaisännöitsijän tehtävänkuvan mahdollisuuksista. Tässä tiedonkeräämisessä hyödynnetään jalkauttamistilaisuuksia.

Alkukartoituksesta ja haastatteluista tehdään kirjallinen koonti sekä näiden tuloksista tehdään myös tallenne, jotka ovat kaikille avoimesti saatavissa hankkeen viestintäkanavista.

Työkalujen jalkauttamisen ja riistaisännöintimallin selvittämisen lisäksi hankkeen keskiössä on toiminnasta ja tuloksista viestiminen valtakunnallisesti. Jamkin viestintäkanavien lisäksi hyödynnetään myös Suomen riistakeskuksen viestintäkanavia.

Tavoitteiden ja toimenpiteiden saavuttamisen seurantaa varten on määritelty seuraavat tulosindikaattorit

• seitsemän jalkauttamistilaisuutta hankkeen toteuttamisaikana
• jalkauttamistilaisuuksiin osallistuneille tehdään palaute- ja vaikuttavuuskysely, jolla pyritään todentamaan, onko ymmärrys metsästysmatkailun potentiaalista lisääntynyt ja /tai onko esiteltyjä laskenta- ja arviointityökaluja otettu käyttöön
• kuusi julkaisua hankkeen toteuttamisaikana (artikkelit, podcastit, blogit)
• riistaisännöintimallin alkukartoituksen ja haastattelujen dokumentointi sekä tulosten esittely kirjallisena ja tallenteena hankkeen viestintäkanavissa.

Toteuttaja/Valtakunnalliset toimijat

Toteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö.

Suomen riistakeskus toimii hankkeen pääyhteistyökumppanina.

Toteutusaika

1.10.2022 – 30.9.2023

Rahoittaja

Valtioneuvosto on asettanut harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän (HAMA) Suomen harvaan asuttujen alueiden mahdollisuuksien parantamiseksi. Työryhmä on kohdentanut 3 miljoonaa euroa tukea luonto-, ruoka-, kalastus- ja metsästysmatkailuhankkeisiin HAMA-alueilla painottaen Suomen matkailustrategian 2022–2028 ja Suomen ruokamatkailustrategian 2020–2023 linjauksia sekä Visit Finlandin ruokamatkailun tuotesuosituksia. Valtionapuviranomaisena Lapin ELY-keskus on myöntänyt avustusta Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön hankkeelle Metsästysmatkailun arvopotentiaalin tulouttaminen.

Yhteystiedot