Ajankohtaista

Päijänne-seminaarissa pohditaan veden puhtautta – Teemaan johdattaa tarina Vesijärven kunnostamisesta

Lokakuun alussa 3.10. Alkio-opistolla Korpilahdella järjestettävässä Päijänne-seminaarissa jaetaan tietoa ja luodaan visioita Päijänteen alueen kestävän ja vastuullisen toiminnan kehittämiseksi. Uudenlaista yhteistyötä ideoidaan työpajoissa, joiden teemoja ovat kestävä matkailu, hyvinvointi ja lähituotanto sekä “Päijänteen puhdas vesi nyt ja tulevaisuudessa”. Seminaarin puhtaan veden teemaan johdattaa tarina Päijät-Hämeestä Vesijärveltä, jossa leväpuuroksi muuttunut järvi kunnostettiin kalajärveksi, kaikkien lahtelaisten iloksi ja virkistykseksi.

Kun Heikki Mäkinen oli lapsi, Vesijärvessä pystyi uimaan vain satunnaisesti. 1970-luvulla järven pintaa peitti haiseva levämassa. Sorsat läpsyttelivät auringossa kovettuneen sinileväkannen päällä, ja Vesijärvi sai mainetta järvenä, jossa kivetkin kelluvat. Moottoripetrolin hajuisessa Lahden matkustajasatamassa kantosiipialus Tehi pöllyytteli lähtiessään vihreää mössöä.

Kontrasti 70-luvun ja nykypäivän välillä on järisyttävä: Nykyisin Vesijärven käyttökelpoisuus erilaiseen virkistykseen on hyvä. Järvestä voivat nauttia niin uimarit, veneilijät kuin kalastajatkin. Tehtaiden sijasta rannalla kohoaa Sibeliustalo, ja satamasta on tullut lahtelaisten viihtyisä olohuone. Vesijärven pelastivat 70-luvulla alkaneet ja edelleen jatkuvat suojelutoimenpiteet.

Heikki Mäkinen toimii Vesijärvisäätiön ohjelmajohtajana ja voi tyytyväisenä tarkastella vuosikymmenien aikana saavutettuja tuloksia, jotka ovat kovaa luokkaa kansainvälisestikin vertailtuna.

– Vesijärven suojelu on projekti, jota vastaan kenelläkään ei ole mitään. Toimintaympäristö on todella hyvä ja on hienoa, että asiaa voidaan ajaa eteenpäin hyvin erilaisten verkostojen kautta.

Järven kunnostus tehostui hoitokalastuksella ja petokalaistutuksilla

Ensimmäinen konkreettinen järven tilaa parantanut toimenpide oli Kariniemen jätevedenpuhdistamon avaaminen 70-luvun puolivälissä. Vanha puhdistuslaitos oli ollut täysin tehoton, ja Myllysaaren rannassa putken päässä kelluivat ulosteet ja vessapaperi. Uusi puhdistamo johdatti jätevedet Vesijärven sijasta Porvoonjokeen, ja sen myötä iso osa järven ravinnekuormasta poistui.

Järven tila ei kuitenkaan enää 80-luvulla kohentunut, ja hoitoon tarvittiinkin entistä monipuolisempia keinoja. Vesijärvellä aloitettiin edelleenkin jatkuva hoitokalastus, jonka tarkoituksena on tukea järven paranemista ravintoverkon kautta.

– Järvessä oli paljon pikkukaloja, jotka söivät eläinplanktonia. Kun eläinplankton tästä johtuen hupeni, se ei enää torjunut kasviplanktonin leviämistä. Siksi leväongelma pääsi pahenemaan. Lähinnä särkikaloihin kohdentuneen hoitokalastuksen lisäksi järveen istutettiin petokaloja kuten kuhaa, siikaa ja järvilohta, jotka taas hillitsevät pikkukalojen määrän kasvua. Kuhaistutukset loivat järveen luontaisesti lisääntyvän kuhakannan.

1990-luvulla järven tilanne oli jo varsin hyvä, veden laatu oli parantunut moninaisten hankkeiden ansiosta ja myös kalakanta oli monipuolistunut. Sinilevä kuitenkin kiusasi edelleen järveä aika ajoin, ja 2000-luvulla järven kunnostukseen haluttiinkin luoda entistä pitkäjänteisempi toimintamalli. Kunnat, yhdistykset ja elinkeinoelämä kokosivat voimansa ja perustivat Vesijärvisäätiön, joka mahdollistaa aiempaa laajemmat kunnostustoimet sekä järven tilan jatkuvan seurannan ja tutkimuksen.

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan

Vedenlaadun hyvään tilanteeseen ei ole kuitenkaan syytä liikaa tuudittautua, vaan erilaiset uhkatekijät vaarantavat tulevaisuudessa järven tilaa.

– Vaarantavia tekijöitä ovat niin mikromuovi kuin veteen pääsevät haitalliset aineet, esim. veteen ja kaloihin päätyvät metallit ja hormonijäämät.

Ilmastonmuutoksella on myös omat vaikutuksensa järven tilanteeseen. Kun talvet ovat leutoja ja kosteita, järven ravinnekuormitus kasvaa. Kalastossa vesien lämpeneminen sorsii etenkin lohikaloja. Kovin paljoa ei ilmaston tarvitse enää lämmetä pitääkseen järvet Etelä-Suomessa jäättöminä ympäri vuoden. Eliöyhteisö on tottunut jääpeitteeseen talvella, joten jääkannen puuttuminenkin voi olla jatkossa ekosysteemiä häiritsevä ja muuttava tekijä.

Kun Heikki Mäkiseltä kysyy, miten yksittäinen ihminen voi vaikuttaa järven tilanteeseen positiivisesti, on vastaus valmiina.

– Jokainen voisi ruokaostoksilla miettiä valintojaan. Norjalaisen lohen sijasta pitäisi valita suomalaista järvikalaa, ja esimerkiksi särki on erinomainen ruokakala. Nykyisin särkituotteita on enemmän tarjolla, ja niiden teollinen valmistuskin alkaa olla taloudellisesti kannattavaa. Enemmän ongelmia on asenteissa, Mäkinen mainitsee. – Hauesta ja särjestä valmistetut kalapihvit jäävät monesti syömättä ennakkoluulojen vuoksi.

Lisää Vesijärvisäätiöstä ja Vesijärven kunnostuksesta: https://www.puhdasvesijarvi.fi/

Tervetuloa avoimeen, maksuttomaan Päijänne-seminaariin innostumaan ja vaikuttamaan, millaista yhteistyötä ja kehittämistä alueella tulisi tehdä Päijänteen veden puhtauden ylläpitämiseksi. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan pe 28.9. klo 12 mennessä: www.aitomaaseutu.fi/tapahtuma/paijanne-seminaari

Teksti: Joanna Vihtonen, Lahden ammattikorkeakoulu, Päijänne Brändiksi -hanke

Päijänne-seminaarin järjestää Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun Päijänne Brändiksi -hanke, jolla vahvistetaan ja edistetään Päijänteen alueen kestävää ja vastuullista toimintaa ja selvitetään edellytyksiä hakea Unescon biosfääristatusta. Hanke saa rahoitusta Keski-Suomen ja Hämeen ELY-keskuksilta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Syksyn lähiruokakampanjaviikot huipentuivat kolmannen kerran järjestettyyn Käsintehty ruoka -kilpailuun 22.9.2018 – Voittajiksi nousivat innovatiiviset tuotteet

Mediatiedote 22.9.2018

Syksyn lähiruokakampanjaviikot huipentuivat kolmannen kerran järjestettyyn Käsintehty ruoka -kilpailuun 22.9.2018 – Voittajiksi nousivat innovatiiviset tuotteet

Käsityömäisesti ja pienimuotoisesti tuotettujen suomalaisten elintarvikkeiden paremmuus ratkottiin jo kolmannen kerran järjestetyssä, valtakunnallisessa Käsintehty ruoka -kilpailussa Wemmi-syysmarkkinoiden yhteydessä 22.9.2018. Mukana oli ennätyksellisesti 21 tuotetta, ja kärjen osalta kilpailu oli tasaista.

Kilpailun voittajaksi nousi Alavuden Öljynpuristamon Punajuuripesto. Toisen sijan nappasi yhden pisteen voittajalle jääneenä Jukolan Juusto Oy:n Aito Kuusenkerkkä Cheddar ja kolmanneksi ylsi Hamppumaa Oy:n Kasvispihvit – valmis proteiinirikas kuivasekoitus. Mikko Ilmoniemen Harjulan Hamppuherkku sai puolestaan kunniamaininnan.

Käsintehty ruoka -kilpailussa arvioitiin elintarvikkeita laadukkuuden ja oivaltavuuden suhteen. Arviointikriteereinä toimivat ennen kaikkea tuotteen maku, mutta myös ulkonäkö, tuoksu ja rakenne. Lisäksi huomiota kiinnitettiin myyntipakkaukseen, tuotteen tarinaan ja innovatiivisuuteen.

Kilpailun päätuomarina toimi Keski-Suomen Keittiömestarit ry:stä opetusneuvos Martti Lehtinen. Muut tuomarit olivat Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja, Luotolan tilan yrittäjä Pirjo Luotola, tämän vuoden MasterChef-voittaja Marjut Koiranen, graafisen suunnittelun toimisto PIGMEn ad, graafikko Markus Viitakoski sekä Jämsänkosken K-Market Viljan ja K-Market Kaipolan kauppias Mika Lindeqvist.

– Kilpailun taso nousi jälleen edellisvuodesta. Mukana oli monipuolisesti erilaisia tuotteita ja aiempaa enemmän innovatiivisuutta, luonnehti Martti Lehtinen.

– Mukana oli paljon laadukkaita, uusia tuotteita. Pakkaamiseen ja esimerkiksi tuotteisiin liitettävään reseptiikkaan on kuitenkin hyvä kiinnittää entistä enemmän huomiota, jatkoi Pirjo Luotola.

– Viime kädessä tuote ratkaisee, mutta pakkaus on myös tärkeä, täydensi Mika Lindeqvist.

Käsintehty ruoka -kilpailulla halutaan lisätä suomalaisten raaka-aineiden käyttöä elintarvikejalostuksessa, nostaa pienimuotoisen tuotannon arvostusta ja käyttäjälähtöisyyttä sekä parantaa suuren yleisön, kaupan ja ammattikeittiöiden tietoisuutta olemassa olevasta tarjonnasta. Kilpailun järjestivät Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoima Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohanke ja ProAgria Keski-Suomi.

Lisätietoja:
Leena Pölkki, projektipäällikkö, p. 050 401 1894, leena.polkki(at)jamk.fi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö

Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohanketta rahoittaa Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Käsintehty ruoka -kilpailu 2018 avattu – osallistu!

Kolmatta kertaa järjestettävä Käsintehty ruoka -kilpailu julistetaan avatuksi tänään 9.7.2018.

Kilpailu käydään suomalaisista raaka-aineista (pääosin, ei koske esim. mausteita) valmistettujen elintarvikkeiden kesken ja se on avoin kaikille suomalaisille toimijoille. Edellytyksenä kilpailuun osallistumiselle on tuotannon käsityömäisyys ja pienimuotoisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa tuotteita, joita valmistavat mikro- ja pk-elintarvikeyritykset ja joiden raaka-aineiden alkuperä on tunnistettavissa.

Kilpailuun ilmoitetut tuotteet arvioidaan ja tulokset julkistetaan Wemmi – Ween maan wiljaa -tapahtumassa Jyväskylässä 22.9.2018.

Kilpailun päätuomarina toimii Keski-Suomen Keittiömestarit ry:stä opetusneuvos Martti Lehtinen. Muut tuomarit ovat Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja, Luotolan tilan yrittäjä Pirjo Luotola, tämän vuoden MasterChef-voittaja Marjut Koiranen, graafisen suunnittelun toimisto PIGMEn ad, graafikko Markus Viitakoski sekä Jämsänkosken K-Market Viljan ja K-Market Kaipolan kauppias Mika Lindeqvist.

Kilpailussa valitaan kolme parasta käsintehtyä elintarviketta. Raadilla on myös mahdollisuus nimetä kunniamaininnan saaja jostakin erityisestä ansiosta tuotekehityksessä, innovatiivisuudessa tai pakkauksessa.

Palkittavien tuotteiden arvioinnissa kiinnitetään huomiota tuotteen laatuominaisuuksiin, kuten makuun, ulkonäköön, tuoksuun, väriin, rakenteeseen ja koostumukseen. Tärkeimpänä näistä painotetaan makua. Lisäksi arvioidaan myyntipakkausta, tuotteen tarinaa, mahdollista tuotteeseen liitettyä reseptiikkaa, innovatiivisuutta ja sovellettavuutta. Myös tuotteen mahdollinen käytettävyys ammattikeittiöissä voi soveltuvin osin tuoda lisäpisteitä.

Yrittäjä, hyödynnä tämä loistava tilaisuus sparraukseen ja palautteeseen elintarvikkeestasi/tuotteestasi. 

Käsintehty ruoka -kilpailun 2018 materiaalit

Käsintehty ruoka -kilpailun juliste
Käsintehty ruoka -kilpailukutsu
Käsintehty ruoka -kilpailun säännöt
Käsintehty ruoka -kilpailuun ilmoittautuminen

Lisätietoja:

Leena Pölkki, leena.polkki@jamk.fi, p. 050 401 1894
Toni Laajalahti, toni.laajalahti@jamk.fi, p. 040 5514 503
Piia Kykkänen, piia.kykkanen@jamk.fi , p. 040 571 5286

Logot ELY-keskus, Keski-Suomen Keittiömestarit, JAMK, ProAgria Keski-Suomi, Wemmi ja EU

Biotalouskampuspäivä tulee taas 15.9.

Jo perinteeksi muodostuneissa Biotalouskampuksen avoimissa ovissa yleisöllä on mahdollisuus tulla tutustumaan Biotalouskampuksen toimintaan koko perheen voimin. Ohjelmaa, koettavaa ja nähtävää on päivän aikana tarjolla runsain mitoin!

15.9. klo 10 – 16 järjestettävien avoimien ovien lisäksi koko viikon 37 ajan järjestämme biotalouteen liittyviä seminaareja ja ohjelmaa mm. hyönteiskasvatukseen, luomutuotantoon ja biokaasuun liittyen. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille aiheista kiinnostuneille.

Ohjelmaa, näkemistä ja kokemista runsain mitoin tarjolla kaiken ikäisille

  • Syystori, josta voit ostaa kotiin viemisiä
  • Työnäytöksiä
  • Kotieläinpiha
  • Hyönteiskasvatusta ja hyönteismaistiaisia
  • Uutta teknologiaa; testaa metsäkonesimulaattoria ja VR/AR -laseja
  • Yritykset esittäytyvät: palvelut metsänomistajille, metsä- ja maatalouskoneita, biolämmityslaitteita, haketusta
  • Keski-Suomen kylät esittäytyvät
  • Kahviloita ja ruokailumahdollisuuksia

Viime vuonna tapahtumassa vieraili yli 3 000 kävijää – Tervetuloa tänäkin vuonna mukaan Biotalouskampuksen tunnelmaan!

Osoite: Biotalouskampus, Tuumalantie 17 & Uuraistentie 240, 43130 Tarvaala, Saarijärvi

Lue lisää viikon tapahtumista ja avoimien ovien tarjoamista mahdollisuuksista

Internationale Grüne Woche 2019 -messuilla näytteilleasettajana

Maailman suurimmat ruoka-alan Internationale Grüne Woche (IGW) -kuluttajamessut järjestetään Berliinissä 18.1.-27.1.2019.  Suomi on messujen pääkumppanimaa.

Elämyksellisyys, kansallispuvut, työnäytökset, tuotteiden runsas ja herkullinen esillepano herättävät varmasti messuvieraiden kiinnostuksen.

Teemme tämän yhdessä ja yhteistyöllä MTK:n sekä ProAgrian kanssa! Keski-Suomen, Pirkanmaan, Kanta- ja Päijät-Hämeen 12  elintarvikealan mikro- ja pienyritystä ovat hakeneet  elokuun lopussa 2018 yritysryhmänä kehittämisrahaa messuille valmistautumiseen sekä osallistumiseen.

Päivitämme tänne yrittäjiemme kuulumisia viimeistään helmikuussa 2019 messujen jälkeen.

Lisää saa kysyä yritysryhmien kehittämisrahoituksesta ja/tai messuvalmistautumisesta:
Suvi-Tuulia Leinonen
suvi-tuulia.leinonen@jamk.fi
p. 040 669 0645
Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätietoja:
www.mtk.fi/igw2019 ja www.gruenewoche.de/en 

Vientivalmiuksien kehittäminen Saksan markkinoille – IGW2019

Logo
Logo
Logo
Logo
Logo
Logo
Takaisin ylös