Toiminnan kestävyyden varmistaminen

Kulttuurireitin teema rakennetaan kulttuuristen sisältöjen ympärille ja paikallisiin resursseihin tukeutuen. Monialaisella verkostoitumisella pyritään alueelliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Tähän liittyy myös yhteisten tavoitteiden määrittäminen ja kumppanuuksien solmiminen sekä kaupallisten toimijoiden että julkista rahoitusta saavien laitosten kanssa. Toiminnassa olisi otollista testata kulttuurin ja matkailun jakamistaloutta ja muita uudentyyppisiä ansaintatapoja.

Yhdistysrakenne takaa jatkuvuutta, vaikka sisältötoimissa, toiminnassa ja toimijaverkostoissa tapahtuukin tarvittavaa uusiutumista. Verkostoitumisten vakiintumista voidaan edistää yhdistyksen ja asiantuntijaryhmän perustamisen lisäksi myös perustamalla toiminnan työkaluksi osuuskunta tai muu rakenne, joka voi verkostoimaisesti kehittää tuotteistamista ja yrittäjyyttä.

Resursoiminen on keskeinen asia toiminnan pysyvyyden tukemisessa. Euroopan kulttuurireitti-instituutti ei myönnä suoria avustuksia itse reittitoimijoille. Reittiyhdistyksen tulisi rakentaa toimintakulttuuria, jossa varainhankinta on osa pysyvää osaamisaluetta, ja hyödyntää varainhankinnan monia eri muotoja. Jäsenmaksujen ja muiden mahdollisten säännöllisten avustuksien lisäksi hanketoiminta on keskeinen rahoituksen muto. Hankkeita valmistellaan paikallista kansallista ja EU-rahoitusta silmälläpitäen. Kaupallisen toiminnan ohella tulisi kartoittaa uudentyyppisiä yhteisöllisiä rahoitusratkaisuja, kuten joukko- ja lainarahoitusta, jotka perustuvat yhteistyöhön, markkinointiin ja osallisuuteen.

Alla oleva lyhyt hanketoimijoiden rahoitushaun arviointilista on tehty EAKR-kulttuurihankkeiden kokemusten perusteella ja soveltuu yleisemminkin käytettäväksi:

  • Mikä on hankkeen keskeinen ydintavoite? Mitkä ovat alueen keskeiset tarpeet, joihin hanke liittyy? Miten ko. rahoitusohjelman  tavoitteet, alueen tavoitteet ja hankkeen omat tavoitteet kohtaavat?
  • Mikä on taiteen ja kulttuurin rooli hankkeessa ja miten se perustellaan? Ovatko kulttuuri ja taide välineitä johonkin vai itseisarvoja sinänsä? Mikä on taiteen ja kulttuurin rooli yleisesti alueen kehittämisessä (suunnitelmissa, strategioissa, ohjelmissa)?
  • Koeta löytää toiminnalle pysyvä vastuutaho ja varmistaa rahoituksen jatkuminen hankerahoituksen loputtua. Jos mahdollista, suunnittele hanke siten, että voit hyödyntää EU:n eri rahastoja! Pidä koko ajan mielessä alueellinen tarve, jotta vastuutahojen löytäminen ja jatkuvuuden varmistaminen on helpompaa.
  • Mieti, miten hankkeen toiminta voidaan juurruttaa rakenteisiin ja pysyviksi käytännöiksi. Ole tietoinen vanhojen ja pysyvien rakenteiden jäykkyydestä suhteessa hankkeiden notkeuteen ja innovatiivisuuteen.
  • Tiedosta vallitsevat asenteet taidetta ja kulttuuria kohtaan. Tunnista kulttuurin ja ihmisten kulttuurisen osallistumisen todellinen sosiaalinen ja taloudellinen potentiaali. Työskentele asenteiden muuttamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi!
  • Kehitä yhteistyötä ja verkostoitumista alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti ennen hanketta ja hankkeessa. Muista monialainen yhteistyö eri tahojen välillä!
  • Ole tietoinen hankerahoituksen hankkimisen mahdollisista ongelmista ja rahoituksen joustamattomuudesta sekä byrokraattisuudesta. Jälkirahoitteisuus voi olla ongelma etenkin pienille, vähävaraisille toimijoille.
  • Huolehdi, että hankkeen suunnitelmat ovat selkeitä ja realistisia. Tee realistinen kustannusarvio!
  • Suunnittele aikataulut ja pyri pitämään ne. Varmista henkilöstöresurssien riittävyys suhteessa hankkeen sisältöön, rekrytoi sopivat henkilöt, sitouta henkilöstö, huomioi hankehallinto ja tee sopiva työnjako hankkeen aikana.
  • Muista, että hanketyö on aina kokeilua jossain määrin, eikä tuloksia voida täysin ennakoida: tarvitaan uskallusta heittäytyä epävarmuuteen ja olla luova!

Lähde: Jakonen, Olli, Mitchell, Ritva (2014) Kulttuuri alueellisen kehityksen moottorina

Kohti ammattimaista varainhankintaa

Rahoitusmuotoja:

  • kansalliset ja kansainväliset hankerahoitusohjelmat (mm. kansalliset Leader-ohjelmat, EU-rahoitusohjelmat)
  • julkisen tai yksityisen sektorin sponsorien avustukset
  • joukkorahoituskampanjat (ks. esim. Mesenaatti)
  • yhdistyksen toimintaan liittyvien tuotteiden ja palvelujen myynti
  • yhdistyksen perimät muut maksut (jäsen-, kannatus-, ystäväyhdistykset ym.)
  • kolmansien osapuolten tai jäsenten lahjoitukset, tuet ja perinnöt.
    Huom.! Reitin ystäväyhdistyksen, testamentti- ja muut lahjoitukset on huomioitava yhdistyksen säännöissä.

Varainhankinta perustuu selkeään, tunnistettavaan toimintaprofiiliin, joka kuvaa toiminnan arvoja, osaamista, toimia ja toimijoita. Niin tuotteen tai palvelun kehittämisen kuin myös rahoitushaun näkökulmasta hakijan tulisi kartoittaa toimintansa strategiset menestystekijät.

Rahoittajan motivaatio voi perustua välittömään hyötyyn – hyöty on toki molemminpuolista. Rahoitus saattaa myös olla osa rahoittajan ongelmanratkaisua tai tavoitteiden toteutusta, joten hankkeen tavoitteiden tulee olla linjassa rahoittajan tavoitteiden kanssa. Yhteiset intressit ja asiakaskunta ovat tässä keskeisiä. Rahoittaja etsii  myös hengenheimolaisia, huomiota hyväntekijänä tai yhteiskunnallista tunnustusta.

Rahoitushaun kannattavuus arvioidaan panos-tuotos suhteen tarkastelulla. Jos hankkeella on odotettavissa tulorahoitusta, tulee arvioida sen määrä ja todennäköisyys sekä vaikutus muuhun rahoitukseen.

Rahoitushakemus on tarjous, jolla on hinta ja tulos. Rahoittaja on palvelun ostaja, joka ottaa riskin rahoittaessaan hanketta. Hän arvioi ovatko hakemus ja hakija uskottavia (sisältö, toimenpiteet, toimijat, palvelu tai tuote) sekä sopiiko rahoituksen kohteena oleva tuotos rahoitusmalliin. Hakija on toteuttava osapuoli ja kilpailee rahoituksesta muiden varainhankkijoiden kanssa.

Rahoitusstrategia

Varainhankinnan strategia edellyttää eri rahoitusmuotojen ja rahoitushankinnan prosessien tunnistamista ja verkostoitumista. Tavoitteena on määrittää yhteneväisiä tavoitteita ja mahdollisia yhteistyökuvioita. Rahoitushakemuksen tulee osoittaa yhteiset intressit sekä toteuttamiseen tarvittava osaaminen, luotettavuus ja tulosten laadukkuus.

Rahoitusstrategian rakentaminen aloitetaan yhdistyksen sisäisen tilan analyysistä ja ulkoisen toimintaympäristön kartoituksesta. Niiden pohjalta tehdään SWOT-yhteenveto ja jatketaan varainhankinnan tavoitteiden ja investointien määrittelyyn. Varainhankintaan liittyy myös seuranta- ja arvioimismenetelmien kehittäminen ja käyttö. Myös rahoituksen lainsäädäntöön on perehdyttävä.

Rahoitushakemus on myös hankkeen ja toimijoiden markkinointia ja tiedottamista, jossa viestin kiteyttäminen ja selkeyttäminen pohjustaa onnistumista. Rahoitushaun viestien tulee hyödyntää ajanmukaisia työkaluja ja kanavia ja olla yhdenmukaisia muun viestinnän kanssa.

Hankerahoitus

Yksityisen hankkeen rahoituskeinon miettimisessä on tarkasteltava rinnakkain sekä rahoitusta että hanketta. Mihin hankkeen toimet kohdistuvat? Se, minkälaisia tavoitteita hanke toteuttaa, määrittää myös rahoituskeinoja ja varainhankintaa. Onko kyseessä yksittäinen tapahtuma, pysyvä toiminta, jonkun osa-alueen kehittämishanke, investointi, tuotekehitys, työvoiman palkkaus vai kansainvälistyminen?

Mitkä ovat kohderyhmät, keitä tavoitetaan ja miten? Entä keitä ovat sidosryhmät ja miten ne tukevat tavoitetta? Onko hanke yleishyödyllinen vai pystytäänkö todentamaan yhteistä hyvää rahoittajan kanssa, kuten paikallinen tai alueellinen kehittäminen tai markkinointi, kulttuuritoiminnan tai matkailun pilotti tai muu tietyn sektorin edistämishanke, työllistyminen tai työllistäminen? Kuinka paljon tällöin on välittömiä ja välillisiä hyödynsaajia? Pyritäänkö kaupallisuudella parantamaan toiminnan kestävyyttä ja kannattavuutta?

Hankehakemuksessa on osoitettava, että hanke pystyy toteuttamaan tavoitteensa. Sitä varten on:

  • laadittava hankesuunnitelma, jossa aikataulu, rahoitus- ja kululaskelmat sekä toiminnan tuloksien esittely
  • määriteltävä uskottavasti yhteinen hyöty
  • kartoitettava ja osoitettava toimijatiimin osaaminen, ml. talous
  • osoitettava hankkeen kestävyys hankeaikana ja sen jälkeen
  • kerrottava hankkeen tulosten käyttö ja hankkeen vaikuttavuus

Leader-rahoitus esimerkkinä julkisesta vastikkeellisesta rahoituksesta

Julkinen rahoitus on aina sidoksissa poliittisiin tavoitteisiin, kuten työllistymiseen ja aluekehitykseen, joita rahoituksella halutaan edistää. Nykyisellä EU:n ohjelmakaudella Leader  kohdistuu paikalliseen kehittämiseen ja mahdollistavaan toimintaan. Leader-hankkeiden tulee pystytä osoittamaan ihmisiin tai alueensa elinvoimaan kohdistuvia vaikutuksia, kuten yrittäjyyden voimistamista tai nuorisoaktiviteettien syntymistä. Alue- ja matkailukehittäminen ovat rahoituksen keskiössä.

Suomessa on 54 Leader-yhdistystä, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta Leadersuomi.fi. Niiden maantieteellinen toiminta-alue määräytyy toiminnallisilla rajoilla, eli minkälaisiin taloudelliseen alueihin ja liitoksiin ko. kunta suuntautuu. Kullakin Leader-ryhmällä on oman kehittämisstrategiansa mukaiset tavoitteet, joihin rahoitettavien hankkeiden tulee vastata. Leader-rahoitusta myönnetään hankekohtaisesti 20–90 % kuluista, ja sitä voivat hakea esimerkiksi yhdistykset, alle 10 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt.

Rahoitukseen on jatkuva hakuaika rahoituskauden aikana. Käytössä on yleensä kaksi hanketyyppiä: yleishyödyllinen kehittämishanke ja yleishyödyllinen investointihanke. Yleisin hankebudjetti on noin 20-30 000 €. Leader-yhdistys osallistuu yleensä hankekehittelyyn. Käsittelyaika on yleensä pari kuukautta, jonka aikana Leader-yhdistys tekee harkinnan hankkeen tarkoituksenmukaisuudesta. Leader-yhdistyksen puollolla varataan hankerahoitusta, josta päätöksen tekee ELY-keskus.

Leader-yhdistykset tekevät aktiivista sidosryhmäyhteistyötä kuntiin ja yrityksiin. Niinpä yhdistyksien kanssa voi tehdä myös tiedotusyhteistyötä. Leader-yhdistys voi olla myös kanava verkostoitumiselle. Se voi järjestää verkostoiltoja ja eri toimijoiden tai hankkeiden törmäytyksiä. Tunnettavuuden kasvattamiseen ja profiloimiseen voi saada myös rahoitusta. Leader-rahoituksella voi rakentaa myös eurooppalaisia yhteistyökuvioita. EU:n alueella toimii yli 2000 Leader-ryhmää, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä toistensa kanssa.

Leader-yhdistysten yhteistyöllä voidaan rakentaa myös sateenvarjohanke, jolloin toimivaltainen Leader-ryhmä ottaa hallintovastuun. Tämä vaatii kuitenkin yhteen sovittelemista, koska kullakin Leader yhdistyksillä omat strategiset prioriteettinsa ja tukimuodonsa.

Valtaosa Leader-hankkeiden toteuttajista oli pieniä kylä-, taide-, kulttuuri-, harrastus- tai kotiseutuyhdistyksiä ja nuorisoseuroja. Myös kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät toimivat hanketoteuttajina, ja kumppaneiden joukossa on säätiöitä, oppilaitoksia, osuuskuntia, seudullisia kehittämistoimijoita, museoita ja seurakuntia, matkailun kehittämistoimijoita ja valtion viranomaisia.

Kansainvälinen EU-rahoitus

Kansainvälisiin EU-hankerahoituksiin edellytetään kumppaneita tavallisesti vähintään kolmesta maasta. Koska kolmen maan yhteistyö on minimi myös Euroopan neuvoston kulttuurireiteille, reittiverkostojen rakenne mahdollistaa rahoituksen hakemista hanketoiminnalle EU:n eri rahoitusohjelmista.

Kulttuurihankkeisiin rahoitusta voi saada muun muassa Luova Eurooppa, Erasmus+, Europe for citizens, Interreg, Leader, ja Horizon 2020 ja Cosme -ohjelmista. Yhteisenä nimittäjänä on rajoja ylittävä yhteistyö.

Kaikkien rahoitusohjelmien tavoitteena on toteuttaa EU:n strategioita. EU-ohjeistukset auttavat hankevalmistelussa (”Mapping of Cultural Heritage actions in European Union policies, programmes and activities” sekä “EU Funding for the tourism sector”).

Euroopan komissiolla on myös kohdistettuja hakuja kansainvälisten ja eurooppalaisten kulttuurireittien rakentamisen ja kehittämisen tukemiseen.

Joukkorahoitus markkinoi toimintaa ja kerää sille tukijoita

Osake- ja lainapohjainen joukkorahoitus on voimakkaasti kasvava rahoitusmuoto. Joukkorahoitus on paikka ideoiden testaukselle, foorumi vuorovaikutukselle, markkinointityökalu ja kanava yleisön löytämiselle tämän markkinointikampanjan ja -kanavan avulla. Joukkorahoitus on myös tapa sitouttaa ja väline osallistaa.

Rahoituskampanjaa varten on oltava selvillä oma toimijaprofiili ja mitä ollaan tekemässä, tarvittavan ulkopuolisen rahoituksen määrä, kampanjan kohderyhmät sekä käsitys siitä miksi joku rahoittaisi ja miten voidaan tavoittaa nuo rahoittajat. Sen lisäksi on päätettävä mitä tarjotaan rahoituksen vastikkeeksi.

Joukkorahoituskampanja on kanava markkinoinnille, eikä onnistu, mikäli sitä ei markkinoida. Mesenaatti.me -kokemus on, että keskimäärin 40 % rahoituksesta tulee lähipiiristä, ja noin 10 000 fanista noin 500 on valmis rahoittamaan rahoituskampanjassa.  Mutta tehokas markkinointi kerryttää muitakin hyötyjä.

Suomen varainkeruulaki kieltää tällä hetkellä lahjarahoituksen eli vastikkeettoman joukkorahoituskampanjan ilman erityislupaa. Yleishyödylliset yhdistykset, joilla poliisihallituksen rahankeräyslupa, voivat hakea rahoitusta luvan asettamin ehdoin.

Kokeilunpaikka.fi

Yhteisöllinen Kokeilunpaikka.fi -sivusto on esimerkki uudentyyppisistä verkkopaikoista, jotka yhdistävät ideoijia, kokeilijoita, sparraajia, rahoittajia ja käyttäjiä. Sivusto on tehty valtioneuvoston kanslian ja suomalaisen kokeilijayhteisön yhteistyönä Kokeileva Suomi -kärkihankkeessa. Sinne voi kirjata idean, työstää siitä kokeiluehdotuksen ja edetä kokeiluun verkoston tukemana, etsiä kumppaneita kokeilun toteuttamiseksi ja kartoittaa joukkorahoitusta ja erilaisten rahoittajien tukea.

Sponsorointi eli arvopohjainen yritysyhteistyö

Sponsorointi on tukijalle investointi kiinnostavuuden ja näkyvyyden kasvattamiseksi ja liiketoimintaa myynnin ja markkinoinnin tai imagon / brändin rakentamiseksi. Yhteistyötaho on kiinnostunut toimijoiden ja hankkeen imagosta, brändistä, kohderyhmistä ja/tai viestintäkanavista. Yhteistyö rakentuu kiinnostavaan vastineeseen ja sen osaavaan hyödyntämiseen. Sponsoroijan ja sponsoroitavan samansuuntaiset arvot ja yhteinen asiakaskunta ovat keskeisiä. Yritysyhteistyön vaikuttavuus ja kestävyys takaavat menestymistä ja jatkuvuutta.

Yritykset kertovat sivuillaan sponsoritoimintansa periaatteet. Yleisemmin ne liittyvät näkyvyyden, vaikuttavuuden, vuorovaikutuksen ja brändin rakentamiseen.

Kaupallinen toiminta

Mitä tuotannon, projektin osa-alueita voisi kaupallistaa? Voiko siinä hyödyntää verkkokauppaa ja muita uusia jakelukanavia?

  • Nykyinen toiminta & palvelut ja nykyiset verkostot & asiakkaat
  • Nykyinen toiminta & palvelut ja uudet verkostot & asiakkaat
  • Uusi toiminta & palvelut ja uudet verkostot & asiakkaat
  • Uusi toiminta & palvelut ja nykyiset verkostot & asiakkaat

Kaupallisen toiminnan kehittämiseksi tulee toimintaa tarkastella palveluina, joita voisi myös myydä tai vaihtaa. Tulorahoitus kuvastaa toiminnan kysyntää. Palvelujen tuottamisessa voidaan yhtenä vaihtoehtona hyödyntää jakamistalouteen ja yhteisöllisyyteen liittyviä ratkaisuja, esimerkiksi paikallisuuden ja ”live like local” –tyyppisten palvelujen tuottamisessa.

Osuuskunta

Osuuskunta voidaan perustaa esimerkiksi kulttuurireittiyhdistyksen paikallisen liikeidean kehittämiseksi ja kokeilemiseksi. Yrityksenä osuuskunta saa tehdä vapaasti voittoa. Osuuskunnalla on  omistajat, mutta se on kuitenkin lähempänä yhdistys- kuin yritystoimintaa.  Se on jäsenten omistama yritys, jossa vallitsee ääni/ jäsen periaate. Osuuskuntaan voi liittyä, ja siitä erota joustavasti; osuusmaksut ovat vaihtuvaa pääomaa. Osuuskunnasta voi tulla myös erotetuksi. Osuudet eivät ole jäsenten välillä siirtokelpoisia eikä niitä voi myydä osuuskunnasta pois. Osuuskunta voi toimia työnantajana, jolloin osuuskuntalaisen työllistyminen tapahtuu joko vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa.

Esimerkiksi Osuuskunta Lahden Seudun Kulttuuri- ja Elämysmatkailun tavoitteena on kehittää ja edistää lähialueillaan elämys, luonto- ja kulttuurimatkailua, alueen kulttuuriperinnön ja historian tutkimusta, tallentamista ja tunnetuksi tekemistä. Osuuskunnan sivustolta löytyvät myös sen säännöt. Niiden mukaan Osuuskunta ”tukee museotoimintaa, ammatinharjoittajia ja yrityksiä, jotka omalla toiminnallaan vaalivat alueen kulttuuri- ja luontoarvoja ja edistävät niiden matkailullista hyödyntämistä luonnon suojeluun ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Osuuskunta ylläpitää palvelutoimistoa, joka tuottaa matkailupalveluita ja välittää jäsenille toimeksiantoja sekä hoitaa jäsenten tarvitsemia toimistopalveluita ja tarvike- ja muita tilauksia ja tavarahankintoja.”

Logo
Logo
Logo
Logo
Logo
Takaisin ylös